Psykososiaalinen työhyvinvointi kuntouttavassa hoitotyössä : Kyselytutkimus Kruunupuiston neurologisen osaston hoitohenkilöstölle

Abstract

Enemmistö suomalaisista palkansaajista on tyytyväisiä työhönsä. Kuormitustekijöistä suurimmiksi koe-taan kiire ja nopea työtahti. Työhyvinvointi aiheena on jokaisella ammattialalla erittäin ajankohtainen, mutta erityisesti hoitoalalla työskentelevien työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää. Hoitotyö on sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaa, ja erityisesti vuorotyönä tehtynä työhön liittyy paljon terveysriskejä. Kirjallisuuden mukaan psykososiaalinen työhyvinvointi edistää työntekijöiden tuottavuutta ja kustan-nustehokkuutta. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä on runsaasti, ja siksi niiden ennakointiin, tunnista-miseen ja vähentämiseen kannattaa panostaa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia psykososiaalista työhyvinvointia kuntouttavassa hoito-työssä. Idea saatiin kahvipöytäkeskusteluista, jossa käsiteltiin työssäjaksamista ja hyvinvointia. Keskuste-lussa sivuttiin myös kuntoutusjaksokohtaisten standardien eli kuntouttamismääritelmien toteuttamisen mahdollisuutta tai mahdottomuutta, tasapuolista töiden jakautumista työyhteisössä, työntekijöiden riit-tävyyttä, ajantasaista tiedonkulkua moniammatillisten työryhmien välillä sekä sitä miten tehdään laatu-kriteerit täyttävää hoitotyötä niin, että se on liiketaloudellisesti tuottavaa.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselynä. Lomake sisälsi monivalintakysymyksiä, joissa vastausvaih-toehdot oli ennalta määrätty ja kysymysmuodot strukturoitu eli vakioitu niin, että vastaajilta kysyttiin samat asiat, samassa järjestyksessä ja samalla tavalla. Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2014 Kruu-nupuiston neurologisen osaston hoitohenkilökunnalle.

Vastausprosentti oli 100 (n= 28). Tutkimuksessa tuli esille, että Kruunupuiston neurologisen osaston hoi-tohenkilökunta viihtyy työssään hyvin ja kokee oman kokonaisvaltaisen terveydentilansa hyväksi. Oman työn arvostuksen puutetta työyhteisössä koettiin silloin tällöin. Arvostuksen puute ja työn merkitykset-tömyys voivat vaikuttaa alentavasti työhyvinvointiin. Yksikön johtaminen koettiin joustavaksi. Muutosten suunnittelua pidettiin riittämättömänä. Huomiomme kiinnittyi myös siihen, että vastaajista n. puolet peittivät todelliset tunteensa tai ilmaisivat muita tunteita hoitotyön aikana. Tunteiden patoaminen tai kieltäminen voivat vaikuttaa työntekijän henkistä jaksamista kuormittavasti ja lisätä työpahoinvointia

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat neurologisen osaston työntekijöiden psykososiaalisen työhyvin-voinnin pysyneen edelliseen samankaltaiseen tutkimukseen nähden jokseenkin samalla tasolla. Haasteiksi hyvään psykososiaaliseen jaksamiseen työyhteisössä nousivat tutkimuksen mukaan samat asiat kuin aikaisemminkin eli työnohjaus, viestintä sekä henkilöstöpulan luoma jatkuva kiire.

The majority of Finnish workers are happy with their work. Hurrying and having a fast working pace are seen as the most significant factors that add to the burden. Occupational wellbeing is an important contemporary topic within any line of work, but it is particularly important to improve occupational wellbeing with people who work as care taking professionals. Nursing work is straining both psychologically and physically and involves many health risks especially when working in shifts. According to literature, occupational psychosocial wellbeing enhances employees’ productivity and cost effectiveness. There are many psychosocially straining factors and therefore it is worthwhile to invest in foreseeing, identifying and lessening these factors.

The aim of this thesis is to examine occupational psychosocial wellbeing in rehabilitating nursing work. The idea for the thesis arose in coffee break discussions related to wellbeing and having the strength to work day-to-day. The discussions also dealt with whether or not it was possible to fulfil the requirements for the rehabilitation phase i.e. the specifications of rehabilitation, equal division of work within the working community, whether there was enough work-force, timely transfer of information within multi-occupational work groups and how to fulfil quality criteria in nursing work in such a way that it is financially productive.

The survey was conducted as a quantitative questionnaire. The questionnaire included multiple choice questions, where the options had been predetermined and the form of the questions was structured i.e. standardized so that the same questions were asked from the responders in the same order and in the same way. The survey was carried out during January and February of 2014 among the care taking staff of the neurological department of Kruunupuisto.

The response rate was 100 % (n=28). The survey showed that the care taking staff at Kruunupuisto neurological department enjoy their work and consider their own health as a whole to be good. They experienced some lack of appreciation for their own work time to time. Lack of appreciation for one's work and meaninglessness of work may decrease occupational wellbeing. Leadership at the unit was seen to be flexible. Change planning was regarded to be insufficient. We also noted how about half of the responders hid their true feelings or expressed other kinds of feelings while working. Bottling up or denying one's feelings may cause more burden on the employee's psychological wellbeing and increases occupational ill-being.

The results of this study showed that the occupational psychosocial wellbeing among the staff of the neurological department was approximately at the same level as it was in the previous similar study. In respect to having good psychosocial wellbeing within the working community, the challenges remained the same, that is supervision of work, communication and constant hurry due to lack of resources.