Bedömning och dokumentation i telefonrådgivningen
Snellman, Malin; Pettersson, Jenny; Juutilainen, Nina (2014)
Snellman, Malin
Pettersson, Jenny
Juutilainen, Nina
Yrkeshögskolan Novia
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405218938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405218938
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on tilaustyö eräästä terveyskeskuksesta Suomessa. Tutkielma on tilattu, koska terveyskeskuksen lääkärien mielestä dokumentaatio potilasasiakirjoissa ei ole riittävä saadakseen esille potilaan nykyistä hoitotarvetta, eikä niiden perusteella voida tehdä oikeata hoidonarviointia.
Tutkielman tarkoitus on saada lisää tietoa ja ymmärrystä dokumentaatioon, sekä tutkia miten sairaanhoitajien tulisi dokumentoida jotta osaisivat arvioida potilaan hoidontarvetta puhelimessa. Kysymys kuuluu: Miten sairaanhoitajien tulisi arvioida ja dokumentoida puhelinneuvonnassa varmistaakseen parhaiten korkealaatuisen ja turvallisen potilaanhoidon?
Laadullinen sisältö-analyysi puhelinneuvonnan aikaisemmista nimettömistä dokumentaatioista on tehty, saadakseen käsitys siitä missä on puutteita dokumentaatiossa.
Tulokset sisältö-analyysista tulkittiin teoreettisia lähtökohtia vastaan; ihmisen perustarpeet Virginia Hendersonin (1982) mukaan, hoitoprosessi Ida Jean Orlandon (1998) mukaan, sekä keskustelu Katie Erikssonin (1994, 1988) mukaan. Tulokset tulkittiin myös teoreettisen taustan, Suomen lain, ja aikaisempien tutkimuksien perusteella.
Tutkielman tulokset näyttävät, että saadakseen korkealaatuisen dokumentaation on tarpeellista että siitä löytyy rakennetta, jotta kaikki dokumentoisivat samalla tavalla. Jotta pystyisi tehdä arvioinnin jatkuvasta hoidosta, tulisi puhelinneuvonnan dokumentaatiosta löytyä seuraavaa: kuka on soittanut, syy miksi potilas soittaa, tausta, hoidontarpeen arviointi, tulokset, toimenpiteet ja hoidon suunnittelu.
Tutkielman tarkoitus on saada lisää tietoa ja ymmärrystä dokumentaatioon, sekä tutkia miten sairaanhoitajien tulisi dokumentoida jotta osaisivat arvioida potilaan hoidontarvetta puhelimessa. Kysymys kuuluu: Miten sairaanhoitajien tulisi arvioida ja dokumentoida puhelinneuvonnassa varmistaakseen parhaiten korkealaatuisen ja turvallisen potilaanhoidon?
Laadullinen sisältö-analyysi puhelinneuvonnan aikaisemmista nimettömistä dokumentaatioista on tehty, saadakseen käsitys siitä missä on puutteita dokumentaatiossa.
Tulokset sisältö-analyysista tulkittiin teoreettisia lähtökohtia vastaan; ihmisen perustarpeet Virginia Hendersonin (1982) mukaan, hoitoprosessi Ida Jean Orlandon (1998) mukaan, sekä keskustelu Katie Erikssonin (1994, 1988) mukaan. Tulokset tulkittiin myös teoreettisen taustan, Suomen lain, ja aikaisempien tutkimuksien perusteella.
Tutkielman tulokset näyttävät, että saadakseen korkealaatuisen dokumentaation on tarpeellista että siitä löytyy rakennetta, jotta kaikki dokumentoisivat samalla tavalla. Jotta pystyisi tehdä arvioinnin jatkuvasta hoidosta, tulisi puhelinneuvonnan dokumentaatiosta löytyä seuraavaa: kuka on soittanut, syy miksi potilas soittaa, tausta, hoidontarpeen arviointi, tulokset, toimenpiteet ja hoidon suunnittelu.