Perehdyttäminen läpivalaisututkimuksissa : näkökulmia perehdytysmateriaalin tueksi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tekijöitä, jotka mahdollistavat laadukkaan perehdyttämisprosessin HUS-Kuvantamisen läpivalaisututkimusyksiköissä. Työssä selvitetään mikä on läpivalaisututkimusyksiköissä perehdytyksestä vastaavien röntgenhoitajien mielestä laadukasta perehdyttämistä. Yhdessä aihepiiristä kartoitetun tutkimustiedon kanssa aineistosta kootaan keskeiset asiat.

Tavoitteena on lisäksi tuottaa uutta tietoa läpivalaisututkimuksien omaksumiseen liittyvistä tekijöistä mahdollisesti myöhemmin laadittavan laadukkaan perehdytysmateriaalin pohjaksi. Tavoitteena on myös herättää ajatuksia laadukkaan perehdyttämisen edellytyksenä olevista tekijöistä.

Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta perehdytyksestä vastaavaa röntgenhoitajaa kahdesta eri HUS-Kuvantamisen toimipisteestä. Teemahaastattelun ainoana tutkimuskysymyksenä oli ”Millaista on hyvä perehdyttäminen läpivalaisututkimusyksikössä?” Opinnäytetyö kuuluu laadullisiin opinnäytetöihin, tutkimusmenetelminä aineiston keruussa systemaattista menetelmää hyödyntävä kirjallisuushaku sekä teemahaastattelu. Aineiston analysoinnissa menetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Tulokset osoittivat että hyvää perehdyttämistä on toiminta, jonka seurauksena perehtyvällä röntgenhoitajalla on tutkimuksissa vaadittavien taitojen riittävä hallinta. Tämän saavuttamiseksi keskeisin menetelmä oli viettää aikaa riittävästi tutkimuksien parissa. Hyvä perehdyttäminen nähtiin perehdyttäjän läsnä olemisena perehdytettävän vierellä työskentelyä opeteltaessa. Näissä tilanteissa hyvä perehdyttäminen käsitettiin perehdytettävän kattavana informoimisena erilaisten tutkimuksien haltuun ottamiseksi. Hyvä perehdyttäminen nähtiin luonteeltaan mestari-kisälli –tyyppisenä toimintana, jossa kokenut, hyvät työskentelytavat käytännössä testannut röntgenhoitaja siirtää osaamispääomaansa nuoremmalleen. Hyvän perehdyttämisen avaintekijöinä tuli myös esille perehdytettävän motivaatio läpivalaisututkimuksia kohtaan sekä riittävät henkilöstöresurssit perehdyttämiseen työpaikalla.

Työssä tehtyjä havaintoja on mahdollista käyttää hyväksi HUS-Kuvantamisessa mahdollisesti myöhemmin laadittavaa eri läpivalaisututkimusyksikköjen yhtenäistä perehdytysmateriaalia varten.

The purpose of this thesis was to describe the factors that enable a high quality induction process in fluoroscopy examinations department at the HUS Medical Imaging Center. In thesis it was investigated what was a good orientation according to the radiographers who were responsible for the induction process in the fluoroscopy examination department. Together with the research data that was collected beforehand purpose was to perceive the key issues from the material.

Goal of the thesis was also to provide new information about the factors related to the familiarization process in fluoroscopy examinations. Based on those factors it might be possible to create a high quality manual for the fluoroscopy examination unit. In addition, a goal was to invite reflections on the factors of a high quality induction process based on material.

Material was collected by interviewing two radiographers who were responsible for the induction process in two separate units. The only research question used in the theme based interview was “What is a good orientation in fluoroscopy examination unit like?” Thesis is a qualitative thesis. The research methods used in collecting data were a systematic literature search and a theme based interview. The method used to analyze the data was data-driven analysis.

The results showed that a good orientation is an activity which results in the participating radiographer having a sufficient command of the skills that are required in examinations. The most important way used to achieve this was to spend enough time in examinations. A good orientation was classified as an orientation where the mentor was present next to the student while the student was learning the work. In these situations a good orientation was understood to be an orientation which covered enough information for the student to take ownership for various types of examinations. A good induction was seen as a master-journeyman type of activity in which an experienced radiographer with good working practices was transferring his know-how capital to the younger one. Other key factors of a good orientation which came up were the student’s motivation towards the fluoroscopy examinations as well as an adequate human resources for the orientation process at the workplace.

The findings of this thesis are possible to utilize for making an orientation manual for fluoroscopy examinations that can be produced later by some other student.