Nuoren astmapotilaan ohjaaminen
Lintunen, Markus (2014)
Lintunen, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052810634
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa, HUS:n Medisiinisen yksikön iho- ja allergia-sairaalalle nuorten, 15-22 -vuotiaiden astmapotilaiden sähköisen ohjauksen ja omahoitojärjestelmän kehittämistä varten. Opinnäytetyö on osa HUS:n iho- ja allergiasairaalan nuorten astmapotilaiden omahoitojärjestelmän ja sähköisen ohjauksen kehittämisen tiedonkeräysvaihetta. Toimeksiantajan oletuksena oli, että sähköinen ohjaus tavoittaa nuoret ja palvelee nuorten tarpeita, koska nuoret nykyisin elävät sähköisessä maailmassa. Omahoitojärjestelmän ja sähköisen ohjauksen avulla käytännössä ongelmaksi havaittu nuorten astman hoidon katkeaminen ja puutteellisuus ovat ratkaistavissa. Tiedon kerääminen kohdistui erityisesti nuorten ohjaustarpeisiin ja sähköisiin ohjausmenetelmiin ja sovellutuksiin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja tieteellisten artikkelien laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön aineistona oli kahdeksan kansainvälistä, tieteellistä artikkelia, jotka käsittelivät nuorten astmapotilaiden sähköisiä ohjausmenetelmiä ja sovellutuksia. Aineistoon valittiin viimeisten viiden vuoden aikana julkaistuja artikkeleita. Aiheeseen osuvia artikkeleita löytyi PubMed–tietokannasta. Kotimaisia nuorten astmapotilaiden sähköisiä ohjausmenetelmiä ja sovellutuksia käsitteleviä artikkeleita ei löytynyt.
Opinnäytetyön keskeinen tulos aineistoon kuuluvien tieteellisten artikkelien sisällönanalyysin perusteella oli, että sähköisiä menetelmiä ja sovellutuksia on kehitetty ja kokeiltu useissa maissa nuorten astmapotilaiden ohjaukseen. Aineistoon valitut artikkelit käsittelivät nuorten astmapotilaiden sähköisiä menetelmiä ja sovellutuksia esim. Hollannissa (Internetpohjainen omahoito-ohjelma), Italiassa (matkapuhelinpohjainen omahoito-ohjelma, Facebook), Taiwanissa (matkapuhelinpohjainen, interaktiivinen astman omahoidon järjestelmä) ja Yhdysvalloissa (Android ja Iphone puhelimille valmiiksi asennettu omahoitosovellus, tekstiviestipohjainen omahoito-ohjelma).
Tulokset vahvistavat toimeksiantajan oletuksen siitä, että sähköiset menetelmät vastaavat nuorten tarpeisiin ja nuoret ovat tavoitettavissa sähköisten välineiden ja sovellutusten avulla jatkuvasti. Tulosten perusteella voi suositella sähköisen ohjauksen ja matkapuhelinpohjaisten sovellutusten käyttöönottoa yksilöohjaukseen sekä vertaisten hyödyntämiseen omahoidon tukena Hus:n iho- ja allergiasairaalassa. Lisäksi tuli esille nuorten tiedontarpeet ja halu oppia omasta sairaudestaan sekä se, että nuoret hakevat itse tietoa Internetistä ja kokevat hoidon tarjoajien tuottaman tiedon astmasta luotettavimpana. Tähän nuorten tiedon ja oppimistarpeeseen omasta sairaudesta ja sen hoidosta on tarvetta vastata tarjoamalla luotettavaa, näyttöön perustuvaa tietoa ja täsmäkoulutusta kohderyhmän, 15-22- vuotiaiden nuorten astmapotilaiden sähköisen omahoitojärjestelmän ja sähköisen ohjauksen osana.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja tieteellisten artikkelien laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön aineistona oli kahdeksan kansainvälistä, tieteellistä artikkelia, jotka käsittelivät nuorten astmapotilaiden sähköisiä ohjausmenetelmiä ja sovellutuksia. Aineistoon valittiin viimeisten viiden vuoden aikana julkaistuja artikkeleita. Aiheeseen osuvia artikkeleita löytyi PubMed–tietokannasta. Kotimaisia nuorten astmapotilaiden sähköisiä ohjausmenetelmiä ja sovellutuksia käsitteleviä artikkeleita ei löytynyt.
Opinnäytetyön keskeinen tulos aineistoon kuuluvien tieteellisten artikkelien sisällönanalyysin perusteella oli, että sähköisiä menetelmiä ja sovellutuksia on kehitetty ja kokeiltu useissa maissa nuorten astmapotilaiden ohjaukseen. Aineistoon valitut artikkelit käsittelivät nuorten astmapotilaiden sähköisiä menetelmiä ja sovellutuksia esim. Hollannissa (Internetpohjainen omahoito-ohjelma), Italiassa (matkapuhelinpohjainen omahoito-ohjelma, Facebook), Taiwanissa (matkapuhelinpohjainen, interaktiivinen astman omahoidon järjestelmä) ja Yhdysvalloissa (Android ja Iphone puhelimille valmiiksi asennettu omahoitosovellus, tekstiviestipohjainen omahoito-ohjelma).
Tulokset vahvistavat toimeksiantajan oletuksen siitä, että sähköiset menetelmät vastaavat nuorten tarpeisiin ja nuoret ovat tavoitettavissa sähköisten välineiden ja sovellutusten avulla jatkuvasti. Tulosten perusteella voi suositella sähköisen ohjauksen ja matkapuhelinpohjaisten sovellutusten käyttöönottoa yksilöohjaukseen sekä vertaisten hyödyntämiseen omahoidon tukena Hus:n iho- ja allergiasairaalassa. Lisäksi tuli esille nuorten tiedontarpeet ja halu oppia omasta sairaudestaan sekä se, että nuoret hakevat itse tietoa Internetistä ja kokevat hoidon tarjoajien tuottaman tiedon astmasta luotettavimpana. Tähän nuorten tiedon ja oppimistarpeeseen omasta sairaudesta ja sen hoidosta on tarvetta vastata tarjoamalla luotettavaa, näyttöön perustuvaa tietoa ja täsmäkoulutusta kohderyhmän, 15-22- vuotiaiden nuorten astmapotilaiden sähköisen omahoitojärjestelmän ja sähköisen ohjauksen osana.