Kudossokerisensorointi kotihoidossa
Sormunen, Paula (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090519881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090519881
Tiivistelmä
Kudossokerisensorit ovat tulleet Suomeen 2000 luvulla ja ne ovat kehittyneen vuosien saatossa. Tänä päivänä ne ovat yhä useamman diabeetikon saatavilla. Kotihoidon asiakkaina on enemmistönä ikääntyneitä ja ikääntyvien määrä kasvaa tulevina vuosina väestössä. Näin ollen kotihoidon asiakkailla on enemmän sensoreita käytössä. Kotihoidon lähihoitajien täytyy hallita kudossokerisensorointi ja siihen liittyvät tekijät asiakkaan hoidon varmistamiseksi.
Kudossokerisensorilla saavutetaan hoitomukavuutta, parempi elämänlaatu ja hoitotasapaino. Sensorointi mahdollistaa helposti mittaukset useammin, sekä sen etuna on lukemien tallennus. Kudossokerin ero sormenpää mittaukseen on huomioitava tuloksia tulkitessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda tietoa kudossokerisensoroinnin toteutuksesta kotihoidossa. Tavoitteena oli kehittää kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien teoriatietoa kudossokerisensoroinnista diabeteksen hoidossa.
Toteutustapa opinnäytetyössä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Ajantasaista aineistoa haettiin käyttämällä useita tietokantoja ja tuloksiin valikoitui lopulta kuusi aineistoa. Tuloksissa selvitettiin kudossokerisensorointiin ja kotihoitoon vaikuttavia tekijöitä. Kotihoidon asiakkaan rinnalla on hyvä muistaa perheenjäsenten ja muiden omaisten rooli kudossokerisensoroinnissa ja asiakkaan hoidossa. Yksilöllinen kohtaaminen ja erityisesti yksilöllisen hoidon merkitys on huomioitava ikääntyneen kohdalla.
Kudossokerisensoroinnista löytyy tutkimuksia, mutta kudossokerisensoroinnista kotihoidossa käsitteleviä tutkimuksia on vähän. Tutkimuksia kaivataan tulevaisuudessa lisää kudossokerisensoroinnin hyödyntämisestä kotihoidossa. Koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille tarvitaan. Kudossokerisensorointiin liittyvän teknologian muuttuessa osaamista on lisättävä hoitajille ja asiakkaille hoidon onnistumiseksi.
Kudossokerisensorilla saavutetaan hoitomukavuutta, parempi elämänlaatu ja hoitotasapaino. Sensorointi mahdollistaa helposti mittaukset useammin, sekä sen etuna on lukemien tallennus. Kudossokerin ero sormenpää mittaukseen on huomioitava tuloksia tulkitessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda tietoa kudossokerisensoroinnin toteutuksesta kotihoidossa. Tavoitteena oli kehittää kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien teoriatietoa kudossokerisensoroinnista diabeteksen hoidossa.
Toteutustapa opinnäytetyössä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Ajantasaista aineistoa haettiin käyttämällä useita tietokantoja ja tuloksiin valikoitui lopulta kuusi aineistoa. Tuloksissa selvitettiin kudossokerisensorointiin ja kotihoitoon vaikuttavia tekijöitä. Kotihoidon asiakkaan rinnalla on hyvä muistaa perheenjäsenten ja muiden omaisten rooli kudossokerisensoroinnissa ja asiakkaan hoidossa. Yksilöllinen kohtaaminen ja erityisesti yksilöllisen hoidon merkitys on huomioitava ikääntyneen kohdalla.
Kudossokerisensoroinnista löytyy tutkimuksia, mutta kudossokerisensoroinnista kotihoidossa käsitteleviä tutkimuksia on vähän. Tutkimuksia kaivataan tulevaisuudessa lisää kudossokerisensoroinnin hyödyntämisestä kotihoidossa. Koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille tarvitaan. Kudossokerisensorointiin liittyvän teknologian muuttuessa osaamista on lisättävä hoitajille ja asiakkaille hoidon onnistumiseksi.