Tietojärjestelmät apuna koronaviruksen tartunnanjäljityksessä: työntekijälähtöinen tietojärjestelmäkehittäminen Helsingin kaupungin Epidemiologisessa toiminnassa
Påfs, Marianna (2022)
Påfs, Marianna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091220076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091220076
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Helsingin kaupungin Epidemiologisen toiminnan tietojärjestelmien kehittämistä koronapandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien ketterää kehitystä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa ja tuottaa tietoa siitä, miten tulevaisuuden kriisitilanteissa voitaisiin varautua muuttamaan prosesseja digitalisaation ja ketterän toiminnan avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (n=5) ja sen käsittelyssä hyödynnettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksesta syntyneen kuvauksen mukaan tartunnanjäljityksen onnistuminen, työntekijöiden kehitysideat ja omatoimisuus ohjasivat tietojärjestelmäkehittämistä. Tartunnanjäljitys sai huomattavaa hyötyä tietojärjestelmäkehittämisestä ja tietojärjestelmien käytettävyys parani kehitysehdotusten avulla. Tietojärjestelmäkehittämisen edistävinä tekijöinä ja ketterän kehittämisen piirteinä olivat työntekijöiden joustavuus ja motivaatio työn tekemiseen, substanssiasiantuntijoiden tuomat kehitysideat tietojärjestelmiin, yhteisten tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä tiivis yhteistyö substanssiasiantuntijoiden ja tietojärjestelmätoimittajien välillä. Kehittämistä hidastavia tekijöitä puolestaan olivat epäselvät roolit ja vastuut, kokemuksen ja tuen puute, suunnittelemattomuus sekä rinnakkaisten järjestelmien ylläpitäminen. Kriisitilanteessa tietojärjestelmäkehittäminen vaatii selkeää muutosjohtamista ja koordinointia, selkeitä rooleja, tietojärjestelmien mukautuvuutta ja huolellista valintaa sekä alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä tietojärjestelmäkehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun tietojärjestelmäkehittämistä tehdään terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkimustulosten valossa voisi myös vertailla muiden kuntien kokemusta tartunnanjäljityksestä ja käytössä olleista tietojärjestelmistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (n=5) ja sen käsittelyssä hyödynnettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksesta syntyneen kuvauksen mukaan tartunnanjäljityksen onnistuminen, työntekijöiden kehitysideat ja omatoimisuus ohjasivat tietojärjestelmäkehittämistä. Tartunnanjäljitys sai huomattavaa hyötyä tietojärjestelmäkehittämisestä ja tietojärjestelmien käytettävyys parani kehitysehdotusten avulla. Tietojärjestelmäkehittämisen edistävinä tekijöinä ja ketterän kehittämisen piirteinä olivat työntekijöiden joustavuus ja motivaatio työn tekemiseen, substanssiasiantuntijoiden tuomat kehitysideat tietojärjestelmiin, yhteisten tavoitteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä tiivis yhteistyö substanssiasiantuntijoiden ja tietojärjestelmätoimittajien välillä. Kehittämistä hidastavia tekijöitä puolestaan olivat epäselvät roolit ja vastuut, kokemuksen ja tuen puute, suunnittelemattomuus sekä rinnakkaisten järjestelmien ylläpitäminen. Kriisitilanteessa tietojärjestelmäkehittäminen vaatii selkeää muutosjohtamista ja koordinointia, selkeitä rooleja, tietojärjestelmien mukautuvuutta ja huolellista valintaa sekä alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä tietojärjestelmäkehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun tietojärjestelmäkehittämistä tehdään terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkimustulosten valossa voisi myös vertailla muiden kuntien kokemusta tartunnanjäljityksestä ja käytössä olleista tietojärjestelmistä.