"Ei oo ryhmää, jolle se ei kävis - koska vuorovaikutus käy kaikille!" : Vuorovaikutusleikkiryhmä työmenetelmänä päiväkodissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee vuorovaikutusleikkiryhmää työmenetelmänä päiväkodissa ja tutkimus toteutettiin kolmessa päijäthämäläisessä päiväkodissa. Ainestonkeruumenetelmänä käytettiin teemahavainnointia ja haastattelua. Havainnoimme vuorovaikutusleikkiryhmätoimintaa sekä haastattelimme viittä niissä toimivaa työntekijää. Työ on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen, ja näin ollen tutkimustuloksia ei voida yleistää.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista toimintaa eri vuorovaikutusleikkiryhmissä toteuttiin, mitä vuorovaikutusleikkiryhmän ohjaaminen vaatii työntekijältä sekä millaisille lapsille vuorovaikutusleikkiryhmätoiminta sopii ohjaajien näkemysten mukaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota vuorovaikutusleikkiryhmä työmenetelmäksi käytännön arkeen myös muissa päijäthämäläisissä päiväkodeissa.

Tutkimustuloksistamme keskeisiksi teemoiksi nousivat ryhmätoiminnan sisältö, lasten sosiaalisten taitojen tukeminen ryhmässä, kosketuksen käyttö, Theraplay ryhmätoiminnan taustana, ryhmätoiminnan ja ryhmän ohjaajan tavoitteet, ohjaajan roolit ja tehtävät vuorovaikutusleikkiryhmässä sekä millaisille lapsille vuorovaikutusleikkiryhmätoiminta sopii ja miten he hyötyvät siitä.

Tutkimuksemme johtopäätökset tuovat esiin, että jokaisessa tutkimassamme kolmessa vuorovaikutusleikkiryhmässä toiminnan runko oli hyvin samankaltainen. Toiminnan kulku mukaili osittain Theraplayn terapiatuokion vaiheita. Vuorovaikutusleikkiryhmän ohjaaminen vaatii työntekijältä hyvin paljon: muun muassa ryhmätoiminnan suunnittelemista, lasten yksilöllisyyden huomioimista ja aloitteisiin vastaamista, ryhmässä olevan toisen aikuisen hyödyntämistä sekä tavoitteiden asettelua. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta vuorovaikutusleikkiryhmätoiminnan sopivan kaikille lapsille, mutta ennenkaikkea se sopii aroille ja vilkkaille lapsille. Lapset hyötyvät vuorovaikutusleikkiryhmätoiminnasta monin eri tavoin. Sen on koettu opettavan lapsille esimerkiksi oman vuoron odottamista ja toisten huomioimista. Ohjaajien näkemyksen mukaan lapset saavat erityisesti vuorovaikutusleikkiryhmässä sellaista huomiota, jota he tarvitsevat.

This Bachelor’s thesis deals with interaction playgroup as a work method in the kindergarten and the research was carried out in three kindergartens in Päijät-Häme region. We observed interaction play group action and interviewed employees who work in those groups. This research is qualitative by nature, and therefore the research results can't be generalized. The material collection method was theme perception and interview. Five employees from the three different interaction play groups of the different kindergarten participated in the research.

The purpose of the research was to find out what kind of activities were used in different interaction playgroup, what directing of the interaction playgroup requires from the employee and what kind of children’s interaction playgroup activities are suitable for the children. The goal of the research was to offer interaction playgroup as a work method to other kindergartens in Päijät-Häme region.

From our research results as central themes rose the contents of the group activity, supporting of the child social skills in the group, the use of touch, Theraplay as the background of the group activity, targets of the group activity and group director, roles of the director and tasks in the interaction playgroup and what kind of interaction playgroup is suitable for children and how they benefit from it.

Our research conclusions bring into view that in each frame of the activity in our examined three interaction playgroups was very similar. The progress of the activity partly adapted the phases of Theraplay therapy moments. Directing of the interaction playgroup requires from the employees very much: among other things planning of the group activity, noticing and taking into account the child’s individuality, taking advantage of the other adult in the group and adjustment of the goals. On the basis of research results it can be stated that interaction playgroup is suitable above all to the shy and the active child, but the activity has been seen to be suitable to all children. Children benefit from the interaction playgroup function in many different ways. It has taught the child for example to wait for his own turn and notice the others. According to directors, children get in the interaction playgroup the attention that they need.