Psyykkinen tuki suuronnettomuustilanteessa
Sapman, Helena (2014)
Sapman, Helena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011026
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelukohteena on psyykkinen tuki suuronnettomuustilanteessa. Kriisitilanteet ja onnettomuudet, jotka rasittavat psyykeä, ovat lisääntyneet ja koskettavat
yhä laajempia ihmisjoukkoja. Kriisien uhreille aiheuttamien psyykkisten ongelmien hoito vaatii pitkäaikaista tukea ja monimuotoista tukiprosessia.
Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena olemassa olevasta, aihetta käsittelevästä tutkimusaineistosta. Tarkastelun kohteeksi valitut aineistot on kerätty kartoittamalla Suomessa ja Ruotsissa suuronnettomuuksia käsittelevät tutkimukset, ja valitsemalla niistä
erityisesti kriisituen määrään ja laatuun liittyvät selvitykset ja raportit.
Kirjallisuuskatsaus osoittautui hyväksi keinoksi perehtyä aiheeseen ja siitä julkaistuun tutkimustietoon.
Sisällönanalyysiä käyttämällä tutkimusaineistosta pyrittiin etsimään vastauksia suuronnettomuuksien uhrien tarvitseman kriisituen määrään ja laatuun liittyviin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimusaineistosta selvisi, millaisia tuki- ja terapiamuotoja psyykkisesti oireileville suuronnettomuuksien
uhreille on olemassa ja tarjolla. Näiden käyttömahdollisuus ei aina ole ollut itsestään selvää kriiseistä toipuville. Sen sijaan uhrien arvioit annetun tuen laadusta ja koetusta hyödystä vaihtelivat. Kysymykseen, onko tarjolla olleesta psyykkisestä tuesta todella ollut apua toipumisessa, ei saatu varmaa vastausta. Psyykkisen tuen vaikutusta olisikin tarpeen arvioida seuraamalla selvinneiden vointia ja toimintakykyä pitempikestoisten tutkimusten avulla. Psyykkinen oireilu kestää pahimmillaan vuosikausia ja sen kaikkia vaikutuksia ei tunneta tarkkaan. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka kriiseistä ja onnettomuuksista selvinneet todella voivat, kun koetusta kriisistä on kulunut vuosia.
yhä laajempia ihmisjoukkoja. Kriisien uhreille aiheuttamien psyykkisten ongelmien hoito vaatii pitkäaikaista tukea ja monimuotoista tukiprosessia.
Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena olemassa olevasta, aihetta käsittelevästä tutkimusaineistosta. Tarkastelun kohteeksi valitut aineistot on kerätty kartoittamalla Suomessa ja Ruotsissa suuronnettomuuksia käsittelevät tutkimukset, ja valitsemalla niistä
erityisesti kriisituen määrään ja laatuun liittyvät selvitykset ja raportit.
Kirjallisuuskatsaus osoittautui hyväksi keinoksi perehtyä aiheeseen ja siitä julkaistuun tutkimustietoon.
Sisällönanalyysiä käyttämällä tutkimusaineistosta pyrittiin etsimään vastauksia suuronnettomuuksien uhrien tarvitseman kriisituen määrään ja laatuun liittyviin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimusaineistosta selvisi, millaisia tuki- ja terapiamuotoja psyykkisesti oireileville suuronnettomuuksien
uhreille on olemassa ja tarjolla. Näiden käyttömahdollisuus ei aina ole ollut itsestään selvää kriiseistä toipuville. Sen sijaan uhrien arvioit annetun tuen laadusta ja koetusta hyödystä vaihtelivat. Kysymykseen, onko tarjolla olleesta psyykkisestä tuesta todella ollut apua toipumisessa, ei saatu varmaa vastausta. Psyykkisen tuen vaikutusta olisikin tarpeen arvioida seuraamalla selvinneiden vointia ja toimintakykyä pitempikestoisten tutkimusten avulla. Psyykkinen oireilu kestää pahimmillaan vuosikausia ja sen kaikkia vaikutuksia ei tunneta tarkkaan. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka kriiseistä ja onnettomuuksista selvinneet todella voivat, kun koetusta kriisistä on kulunut vuosia.