Työhyvinvointi rakentuu yhdessä: työhyvinvoinnin tila vammaispalveluyksikössä ohjaajien kokemana
Lalli, Essi; Leinonen, Heidi (2022)
Lalli, Essi
Leinonen, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092120347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092120347
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää pohjoissuomalaisessa vammaispalveluita tuottavassa asumispalveluyksikössä työskentelevien ohjaajien kokemaa työhyvinvointia. Pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan siitä, millaiseksi ohjaajat kokevat oman työhyvinvointinsa ja mitkä työhyvinvoinnin eri osa-alueet siihen vaikuttavat. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa ohjaajien työhyvinvoinnin tilasta tietoa, jota voitaisiin hyödyntää asumispalveluyksikön henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä ja johtamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, johon ohjaajat vastasivat täysin anonyymisti. Neljästätoista ohjaajasta seitsemän vastasi kyselyyn.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin käsitteestä ja sitä selittävistä malleista, joista keskeisimmäksi muodostui Työhyvinvoinnin portaat -malli. Kyselylomake suunniteltiin teoriaosuuden pohjalta niin, että se antaisi mahdollisimman laajasti tietoa ohjaajien työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tässä opinnäytetyössä keskityimme selvittämään ohjaajien kokemuksia itse työstä ja työn kuormittavuudesta, työympäristöstä ja työturvallisuudesta, työyhteisöstä ja ilmapiiristä sekä esimiestyöstä.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että ohjaajien kokemukset työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä olivat pääosin positiivisia ja keskenään hyvinkin yhtenäisiä. Opinnäytetyömme tuloksista voisikin näin ollen tehdä johtopäätöksen, että työhyvinvoinnin tila ohjaajien kokemana asumispalveluyksikössä on hyvä ja he viihtyvät työpaikallaan. Tätä johtopäätöstä puoltavat vastaajien kokemukset fyysisen ja psyykkisen kuormituksen hallinnasta sekä hyväksi koetusta työyhteisöstä ja esimiestyöstä.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, johon ohjaajat vastasivat täysin anonyymisti. Neljästätoista ohjaajasta seitsemän vastasi kyselyyn.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin käsitteestä ja sitä selittävistä malleista, joista keskeisimmäksi muodostui Työhyvinvoinnin portaat -malli. Kyselylomake suunniteltiin teoriaosuuden pohjalta niin, että se antaisi mahdollisimman laajasti tietoa ohjaajien työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tässä opinnäytetyössä keskityimme selvittämään ohjaajien kokemuksia itse työstä ja työn kuormittavuudesta, työympäristöstä ja työturvallisuudesta, työyhteisöstä ja ilmapiiristä sekä esimiestyöstä.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että ohjaajien kokemukset työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä olivat pääosin positiivisia ja keskenään hyvinkin yhtenäisiä. Opinnäytetyömme tuloksista voisikin näin ollen tehdä johtopäätöksen, että työhyvinvoinnin tila ohjaajien kokemana asumispalveluyksikössä on hyvä ja he viihtyvät työpaikallaan. Tätä johtopäätöstä puoltavat vastaajien kokemukset fyysisen ja psyykkisen kuormituksen hallinnasta sekä hyväksi koetusta työyhteisöstä ja esimiestyöstä.