Luonnon hyvinvointivaikutukset ja niiden hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia hyvinvointivaikutuksia luonnossa oleilulla voidaan saavuttaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luonnon hyvinvointivaikutuksien hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa sekä ympäristökasvatuksen nykytilaa. Tavoitteena oli tehdä hyvinvointivaikutukset näkyviksi varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä Retkireppu-korttien avulla sekä lisätä näin lasten ja kasvattajien fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia luontokokemuksia.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, johon osallistui kasvattajia kolmesta Tampereen kaupungin varhaiskasvatusyksiköstä. Laadullisen tutkimuksen menetelmänä oli avoimin kysymyksin toteutetut kaksi kyselyä, joihin kasvattajat vastasivat tutkimusjakson alussa ja lopussa. Kyselylomakkeilla saadut vastaukset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyön tutkimustuloksista käy ilmi, että ympäristökasvatusta pidetään tärkeänä osana varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Luonnossa käydään säännöllisesti: tavoitteena on käydä siellä kerran viikossa. Luonnon hyvinvointivaikutukset näkyvät lapsissa päiväunen parempana laatuna, ruokahalun lisääntymisenä sekä yleisenä hyvänä olona, hyväntuulisuutena ja ilona. Luonnossa lapset ovat myös rauhallisempia ja leikit sujuvat paremmin. Luontoa pidetään hyvänä oppimisympäristönä ja tärkeänä mielikuvituksen kehittymisen kannalta. Aikuisissa luonnon hyvinvointivaikutukset näkyvät mielialan kohoamisena ja rauhoittumisena. Pirteyden ja energisyyden koetaan kasvavan luonnossa oleilun jälkeen. Vastauksissa mainitaan myös fyysisen rasituksen tuoma hyvä olo. Retkireppu-materiaali innostaa kasvattajia miettimään etukäteen sitä, mitä metsässä tehdään, eli materiaalin koettiin lisäävän metsäretkien pedagogisuutta.

Opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Retkireppu-harjoitteita on mahdollista hyödyntää myös muilla sosiaalialan kentillä, kuten lastensuojelussa ja vammaistyössä.

The purpose of the study was to explore the well-being effects of nature and how they appear in early childhood education. The aim was to make the well-being effects of nature visible in early childhood education with the help of Retkireppu material that was produced during the study.

Three early childhood education units of the city of Tampere took part in the study. The study was qualitative and was based on two written surveys. The data was analyzed through theory driven content analysis.

According to the results, nature education was considered an important part of early childhood education pedagogy and the goal was to visit nature once a week. Nature education was found to be versatile in the units. The results of the study showed that currently the nature education included development of motor skills, playing and learning. The well-being effects of nature appeared as better quality of nap, appetite and good mood in children. Adults´ well-being effects appeared as better mood and relaxation.

According to the study, the role of early childhood education as the initiator of relationship with nature was remarkable. With the help of Retkireppu it was possible to offer multifaceted nature experiences to children.