Kilpirauhassyöpää sairastavan potilaan ohjaus

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää kilpirauhassyöpä potilaan ohjausta Kanta - Hämeen keskussairaalassa selvittämällä miten kilpirauhas-syöpäpotilaita ohjataan Kanta - Hämeen keskussairaalassa? sekä miten Kilpirauhassyöpäliiton uusi julkaisu: Kilpirauhassyöpäpotilaan opas palvelee työntekijöitä potilasohjauksessa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin eli laadullisin tutkimusmenetelmin kyselylomaketta käyttäen. Kysymykset esitettiin vastaajille avoimilla kysymyksillä, johon he saivat vastata omin sanoin. Kysymykset olivat laadittu tutkimustehtävän mukaan eri aihealueille, jossa halusimme saada selville ohjausympäristöä, ohjausprosessia ja hoitajien kokemuksia omista ohjaus-valmiuksista sekä kilpirauhassyöpä oppaan toimivuutta. Toteutimme haas-tattelut Kanta - Hämeen keskussairaalassa eri osastoille ja poliklinikoille, jossa työskentelee kilpirauhassyöpää sairastavien ohjauksessa mukana olevia hoitajia. Kyselylomakkeiden vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysiä käyttäen.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että hoitajan ohjauspaikan valinta ja ohjaustilanteisiin valmistautuminen olivat hyvää. Ohjaukselle hoitajat voisivat asettaa tavoitteet yhdessä potilaan kanssa ennen ohjausta, joka on tärkeää ohjauk-sen onnistumisen kannalta. Ohjauksessa käytettiin eniten suullista ohjausta ja kirjallista materiaalia sen tukena. Eri ohjausmenetelmien käytössä ja niiden hyödyntämisessä oli parantamisen varaa. Kirjallista materiaalia hyödynnettiin hyvin ja sen merkityksen hoitajat olivat ymmärtäneet hyvin. Potilasohjauksen kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että hoitajat arvioisivat ohjaustilanteita potilaan kanssa ohjauksen jälkeen ja näin kehittäisivät omaa potilasohjaustaan.

The purpose of the study was to develop education of thyroid cancer patients in Kanta - Häme Central Hospital by clarifying how thyroid cancer patients are educated in Kanta - Häme Central Hospital and also how Suomen Kilpirauhassyöpäliitto’s (Finnish Thyroid Association) new release “A guide for thyroid cancer patients” helps professionals in patient educa-tion.

The study was conducted as a qualitative research using a questionnaire. The questions were presented to the interviewees as openended questions to which they could answer in their own words. In accordance with the re-search task, the questions were divided to different thematic areas: educa-tion environment, education process, nurses’ experience of their own preparedness and functionality or usefulness of the thyroid cancer guide. The interviews were carried out in Kanta - Häme Central Hospital’s various wards and outpatient clinics in which there are nurses educating thyroid cancer patients. The answers were reviewed using content analysis.

The study revealed that the selection of location for patient education and preparation were good. Nurses could set objectives together with the patient before the education which is important to the success of the patient education. The most used methods of patient education were oral guidance and written materials to support it. Using different patient education methods could be improved. Written material was utilized well and the nurses had understood its importance. For the development of patient education, it would be important that nurses evaluated patient education situations with the patient after the education and thus develop their own patient education skills.