Liikkuvuusharjoittelu alle 14-vuotiaiden jääkiekkojunioreiden lajitaitojen kehityksen tukena
Kankaisto, Eveliina; Kilpiö, Kalle (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111222533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111222533
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten 13 viikon liikkuvuusharjoittelujakso vaikuttaa 14-vuotiaiden juniorijääkiekkoilijoiden olkanivelten, lonkkanivelten, nilkkanivelten ja rintarangan liikkuvuuteen, laukaisunopeuteen ja luistelunopeuteen. Tutkimusaineisto kerättiin 2007 vuonna syntyneistä miespuolisista jääkiekkoilijoista. Tutkimukseen osallistui kaksi jääkiekkojoukkuetta, joista toinen toimi koeryhmänä (N=13) ja toinen kontrolliryhmänä (N=10). Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä SaiPa ry:n kanssa.
Tietoa kerättiin alku- sekä loppumittauksilla, jotka suoritettiin koe- ja kontrolliryhmälle. Koeryhmä noudatti mittausten välissä 13 viikkoa liikkuvuusharjoitteluohjelmaa ja kontrolliryhmä jatkoi normaalia harjoittelua. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics- ohjelmalla.
Opinnäyteyön tutkimustulosten mukaan, koeryhmän liikkuvuusmittausten tulokset suurenivat SLR testissä oikean alaraajan puolelta keskimäärin 8 astetta ja vasemman alaraajan puolelta 7,6 astetta (p<0,05). Rintarangan kiertotestissä koeryhmän tulokset olivat suurentuneet keskimäärin 3,8 astetta oikealle puolelle ja keskimäärin 5 astetta vasemmalle puolelle (p<0,05). Kontrolliryhmän luisteluaika pieneni 30 metrin luistelutestissä keskimäärin 0,14 s (p<0,05). Laukaisunopeus testissä koeryhmän tulokset suurenivat keskimäärin 2,2 km/h (p<0,05). Tutkimustulosten mukaan liikkuvuuden parantumisella ei havaittu olevan yhteyttä lajitaitojen kehitykseen.
Pienen tutkimusjoukon vuoksi, tuloksia ei voida yleistää suureen perusjoukkoon. Aiheesta tarvitaan tulevaisuudessa lisää luotettavaa tutkimustietoa. Käytännössä saatua tietoa voidaan soveltaa kyseisen joukkueen oheisharjoittelua suunniteltaessa erityisesti liikkuvuusharjoittelun osalta.
Tietoa kerättiin alku- sekä loppumittauksilla, jotka suoritettiin koe- ja kontrolliryhmälle. Koeryhmä noudatti mittausten välissä 13 viikkoa liikkuvuusharjoitteluohjelmaa ja kontrolliryhmä jatkoi normaalia harjoittelua. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics- ohjelmalla.
Opinnäyteyön tutkimustulosten mukaan, koeryhmän liikkuvuusmittausten tulokset suurenivat SLR testissä oikean alaraajan puolelta keskimäärin 8 astetta ja vasemman alaraajan puolelta 7,6 astetta (p<0,05). Rintarangan kiertotestissä koeryhmän tulokset olivat suurentuneet keskimäärin 3,8 astetta oikealle puolelle ja keskimäärin 5 astetta vasemmalle puolelle (p<0,05). Kontrolliryhmän luisteluaika pieneni 30 metrin luistelutestissä keskimäärin 0,14 s (p<0,05). Laukaisunopeus testissä koeryhmän tulokset suurenivat keskimäärin 2,2 km/h (p<0,05). Tutkimustulosten mukaan liikkuvuuden parantumisella ei havaittu olevan yhteyttä lajitaitojen kehitykseen.
Pienen tutkimusjoukon vuoksi, tuloksia ei voida yleistää suureen perusjoukkoon. Aiheesta tarvitaan tulevaisuudessa lisää luotettavaa tutkimustietoa. Käytännössä saatua tietoa voidaan soveltaa kyseisen joukkueen oheisharjoittelua suunniteltaessa erityisesti liikkuvuusharjoittelun osalta.