KIERRÄTYSÖLJYN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANTUOTANNOSSA
Käkelä, Saana (2014)
Käkelä, Saana
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710516
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia jäteöljyn hyödyntämistä energiantuotannossa. Työssä tutkittiin Suomessa kierrätysöljyä käsitteleviä yrityksiä, jätteenpolttoa koskevaa lainsäädäntöä sekä jätteen pienpolttoa. Työn kokeellisessa osiossa öljynäytteistä määritettiin metallipitoisuuksia mm. sinkki-, kupari-, nikkeli- ja kromipitoisuudet, sekä mitattiin pH, johtokyky, viskositeetti ja lämpöarvo. Todettiin, että öljyssä oli runsaasti sinkkiä, joka siirtyy myös palamiskaasuihin pommikalorimetristen kokeiden perusteella.
Jäteöljynäytteille määritetyt kalorimetriset lämpöarvot olivat todella korkeita jopa 45 MJ/kg, mikä vastaa kevyen polttoöljyn tasoa. Voiteluöljyjä ei ole tarkoitettu polttoaineiksi, koska ominaisuuksia parantavat lisäaineet, mm. sinkki, sekä käytössä muodostuvat yhdisteet tekevät siitä polttoon kelpaamatonta jätettä.
Säädöksistä huolimatta on todennäköistä, että pienpolttoa kuitenkin tapahtuu, koska tilastollisesti jäteöljyn keräysmäärät eivät vastaa myyntitilastoissa esiintyviä määriä. Pessimistisimpien arvioiden mukaan jäteöljyn kierrätysaste olisi vain n. 40 %, mikä merkitsee sitä, että kierrosta ”häviää” jopa 30 000 t jäteöljyä vuodessa.
Jäteöljyn ilmeisen pienpolton vähentämiseksi Suomessa, voitaisiin harkita taloudellista kompensaatiota keräyksen tehostamiseksi. Lisäksi tekniikan riittävästi kehityttyä pienpoltto voitaisiin sallia valtavien keräyksestä syntyvien kuljetusmatkojen minimoimiseksi ja jätteenkeräysjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ainakin kuntaöljyjen osalta.
Jäteöljynäytteille määritetyt kalorimetriset lämpöarvot olivat todella korkeita jopa 45 MJ/kg, mikä vastaa kevyen polttoöljyn tasoa. Voiteluöljyjä ei ole tarkoitettu polttoaineiksi, koska ominaisuuksia parantavat lisäaineet, mm. sinkki, sekä käytössä muodostuvat yhdisteet tekevät siitä polttoon kelpaamatonta jätettä.
Säädöksistä huolimatta on todennäköistä, että pienpolttoa kuitenkin tapahtuu, koska tilastollisesti jäteöljyn keräysmäärät eivät vastaa myyntitilastoissa esiintyviä määriä. Pessimistisimpien arvioiden mukaan jäteöljyn kierrätysaste olisi vain n. 40 %, mikä merkitsee sitä, että kierrosta ”häviää” jopa 30 000 t jäteöljyä vuodessa.
Jäteöljyn ilmeisen pienpolton vähentämiseksi Suomessa, voitaisiin harkita taloudellista kompensaatiota keräyksen tehostamiseksi. Lisäksi tekniikan riittävästi kehityttyä pienpoltto voitaisiin sallia valtavien keräyksestä syntyvien kuljetusmatkojen minimoimiseksi ja jätteenkeräysjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ainakin kuntaöljyjen osalta.