Ravintola Kalastajatorpan makuja 1970-luvulta tähän päivään
Sivula, Emma-Liisa (2014)
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411712
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411712
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Kalastajatorpan à la carte -listoja 70-luvulta 2000-luvulle. Ka-lastajatorppa viettää 100-vuotispäiviään vuonna 2015, ja työ on toteutettu toimeksiantoja yritykselle kirjoitettavaa historiikkia varten. Päätutkimuskohteena on tutkia listojen muu-tosta tutkittavalta ajalta.
Tietoperustassa käydään läpi suomalaista ravintola- ja ruokakulttuurin historiaa ja ruo-kalistasuunnittelun perustaa. Nämä auttavat ymmärtämään ruokalistojen tyyliä ja ruoka-lajien valintaa eri ajanjaksoina.
Työ toteutettiin keväällä 2014 ja tutkimusaineisto kerättiin maalis-huhtikuussa. Tutkittava aineisto koostuu 21:stä à la carte -listasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvali-tatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tapaustutkimus on toteutettu dokumentti-analyysin ja teemahaastattelun avulla. Aineistona on käytetty Hotelli- ja ravintolamuse-osta löytyviä à la carte -listoja. Menuista on tutkittu ruokalajien määrää, käytettyjä pää-raaka-aineita, listoilla käytettyä kieltä ja listojen ulkonäköä. Haastattelu toteutettiin tou-kokuussa ja sen avulla pyrittiin selvittämään ruokalistoihin vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksessa saatavia tuloksia vertaillaan keskenään ja pyritään saamaan vastaus pää-tutkimusongelmaan: Miten Kalastajatorpan ruokalistat ovat muuttuneet 70-luvulta tähän päivään ja mitkä asiat ovat ohjanneet muutoksia?
Tutkimuksesta selviää, että Kalastajatorpan listat ovat 70–80-luvuilla olleet samanlaiset ulkonäöllisesti. Pääraaka-aineissa on muutoksia jonkin verran. Kasvisruoka ja terveelli-syys nousevat 2000-luvulla listoille. Kalastajatorpan raaka-aineet ovat pitkään koostuneet kausituotteista, sillä ennen 90-lukua oli hankalaa saada raaka-aineita ulkomailta. Kalastajatorppaan ei ole vaikuttanut ravintolakulttuurissa tapahtuneet muutokset samalla tavalla kuin muissa ravintoloissa sen syrjäisen sijainnin, ja kanta-asiakkaista koostuvan asiakaskunnan vuoksi.
Tietoperustassa käydään läpi suomalaista ravintola- ja ruokakulttuurin historiaa ja ruo-kalistasuunnittelun perustaa. Nämä auttavat ymmärtämään ruokalistojen tyyliä ja ruoka-lajien valintaa eri ajanjaksoina.
Työ toteutettiin keväällä 2014 ja tutkimusaineisto kerättiin maalis-huhtikuussa. Tutkittava aineisto koostuu 21:stä à la carte -listasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvali-tatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tapaustutkimus on toteutettu dokumentti-analyysin ja teemahaastattelun avulla. Aineistona on käytetty Hotelli- ja ravintolamuse-osta löytyviä à la carte -listoja. Menuista on tutkittu ruokalajien määrää, käytettyjä pää-raaka-aineita, listoilla käytettyä kieltä ja listojen ulkonäköä. Haastattelu toteutettiin tou-kokuussa ja sen avulla pyrittiin selvittämään ruokalistoihin vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksessa saatavia tuloksia vertaillaan keskenään ja pyritään saamaan vastaus pää-tutkimusongelmaan: Miten Kalastajatorpan ruokalistat ovat muuttuneet 70-luvulta tähän päivään ja mitkä asiat ovat ohjanneet muutoksia?
Tutkimuksesta selviää, että Kalastajatorpan listat ovat 70–80-luvuilla olleet samanlaiset ulkonäöllisesti. Pääraaka-aineissa on muutoksia jonkin verran. Kasvisruoka ja terveelli-syys nousevat 2000-luvulla listoille. Kalastajatorpan raaka-aineet ovat pitkään koostuneet kausituotteista, sillä ennen 90-lukua oli hankalaa saada raaka-aineita ulkomailta. Kalastajatorppaan ei ole vaikuttanut ravintolakulttuurissa tapahtuneet muutokset samalla tavalla kuin muissa ravintoloissa sen syrjäisen sijainnin, ja kanta-asiakkaista koostuvan asiakaskunnan vuoksi.