Etätyön toteutuminen, työhyvinvointi ja etäjohtaminen Sydänsairaalassa

Abstract

Sydänsairaalassa ja sosiaali- ja terveysalalla etätyön tekeminen on lisääntynyt viime vuosina. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Sydänsairaalassa etätyöntekijöiden etätyön toteutumista, työhyvinvointia ja etäjohtamista. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Sydänsairaalalle etätyön ja etäjohtamisen nykytilanteesta ja etätyötä tekevien/etätyössä olevien henkilöiden työhyvinvoinnista sekä esittää kehittämistoimenpiteitä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Miten etätyö toteutuu Sydänsairaalassa? 2) Minkälainen on Sydänsairaalassa etätyötä tekevän henkilöstön työhyvinvointi? 3) Miten etäjohtaminen toteutuu Sydänsairaalassa? ja 4) Miten etäjohtamista, etätyön olosuhteita ja työhyvinvointia tulisi kehittää Sydänsairaalassa?

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Opinnäytetyöntekijät laativat teoreettisen viitekehyksen pohjalta kyselylomakkeen, joka sisälsi Likertin asteikollisia kysymyksiä sekä neljä avointa kysymystä. Kysely lähetettiin sähköisesti Sydänsairaalan jokaisella paikkakunnalla etätyötä tekevälle henkilöstölle, eli henkilökunnalle, joille on laadittu etätyösopimus sekä ylimmälle johdolle, joille ei erikseen laadita etätyösopimusta (n=181). Kyselyyn vastasi 92 henkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avointen kysymysten analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja sisällön erittelyä.

Tutkimustulosten mukaan etätyö toteutuu Sydänsairaalassa pääasiallisesti hyvin. Enemmän etätyötä tekevät ottavat paremmin huomioon etätyöhön liittyvät ergonomiset työasennot ja -välineet, viestintävälineiden käytön ja he suunnittelevat etätyöpäiviänsä säännöllisemmin. Vastaajat kokivat positiivisia vaikutuksia etätyöstä, ja etätyön koettiin tukevan työhyvinvointia sekä lisäävän työssä jaksamista. Etätyöntekijät haluavat jatkaa etätyön tekemistä tulevaisuudessakin. Säännöllisesti etätyötä tekevät ovat tyytyväisempiä etäjohtamiseen, kuin vähemmän etätyötä tekevät.

Etäjohtamista tulisi kehittää säännöllisemmällä esihenkilöiden ja etätyöntekijöiden yhteydenpidon avulla. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota fysioterapeuttien ja hoitajien mahdollisuuksiin tehdä etätyötä sekä mahdollistaa vähemmän etätyötä tekeville riittävät ja ajantasaiset etätyön välineet.

Remote work has increased in the Heart Hospital and social and health sector in recent years. The purpose was to determine working conditions, well-being, and leadership in remote work at the Heart Hospital. The thesis was quantitative study using a Likert-scaled questionnaire, but it contained four open-ended questions. The survey was sent by e-mail to 181 Heart Hospital remote workers, 92 of whom responded. The quantitative data were analyzed using SPSS software and open-ended questions were analyzed using thematizing and content analysis.

The results show that remote work is mainly implemented well at the Heart Hospital. The respondents felt that remote work had positive effects, remote work supports well-being at work and that they cope better at work through remote work. Remote workers want to continue working remotely also in the future. Employees who work more remotely are more satisfied with leadership than those who work less remotely.

Overall, the study suggests that remote leadership should be developed through more regular communication between supervisors and remote workers. In the future, attention should be paid to the possibilities for physiotherapists and nurses to work remotely and to enable those who work less remotely sufficient and up-to-date remote working tools.