Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyvien esihenkilöiden henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaamisen kehitttäminen
Tyvelä, Tarja (2022)
Tyvelä, Tarja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120326095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120326095
Tiivistelmä
Osaamisen kehittämistä on tutkittu jo vuosien ajan monesta näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa näkökulmana oli esihenkilöiden henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaaminen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa esihenkilöiden johtamisosaamisen, erityisesti henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaaminen, sekä näiden koulutustarpeet. Tavoitteena oli kehittää esihenkilöiden henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaamista. Lopputuloksena syntyi HR-koulutussuunnitelma esihenkilöiden henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutuksiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Tämän opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli konstruktiivinen tutkimus. Tutkimuksen lähestymistapana oli niin sanottu mixed methods research, jossa yhdistyvät laadullisen ja määrällisen tutkimuksen elementit. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kohderyhmänä olivat kaikki Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyvät esihenkilöt. Kyselyyn vastasi yhteensä 212 esihenkilöä. Kyselyllä kartoitettiin esihenkilöiden johtamisosaaminen, erityisesti henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaaminen, sekä näiden koulutustarpeet. Esihenkilöiltä pyydettiin kehitysehdotuksia henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutusten toteutustapaan, löydettävyyteen ja saavutettavuuteen. Lisäksi pyydettiin kehitysehdotuksia live-koulutuksiin, koulutustallenteisiin ja -materiaaleihin. Kehittämistyötä tehtiin osaamisen kehittämisyksikön palavereissa ja HR-asiantuntijoiden kehittämistyöpajoissa.
Tutkimustulosten mukaan kolme tärkeintä henkilöstöhallinnon sisältökoulutustarvetta olivat osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, terveys ja työkyky sekä työaikamääräykset. HR-järjestelmistä kolmeksi tärkeimmäksi koulutustarpeeksi todettiin sähköinen HR-työpöytä ja Hesu-henkilöstösuunnittelu sekä HRM-koulutusosio. Henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutustarpeista ja hyvinvointialueen alueista tehtiin SPSS:ssä ristiintaulukoinnit, joista koulutustarpeissa selviää eroavuutta alueittain. Ristiintaulukoinnin tulosten perusteella henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutuksia voidaan kohdentaa tarvelähtöisesti ja aluepainotteisesti.
Tutkimustulosten, kehitysehdotusten ja kehittämispalavereiden sekä kehittämistyöpajojen tuloksena muodostui esihenkilöiden HR-koulutussuunnitelma henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutuksista. HR-koulutuksia tullaan järjestämään säännöllisesti kuukausittain. Esihenkilöiden henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaamisen kehittämisessä pitää huomioida loppuvuonna 2022 kriittiset koulutukset, jotka liittyvät hyvinvointialueen ohjeiden hallitsemiseen, palkanmaksun oikeellisuuteen ja työvuorosuunnittelun turvaamiseen siirryttäessä Pohjois-Pohjoispohjanmaan hyvinvointialueelle 1.1.2023.
Tämän opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli konstruktiivinen tutkimus. Tutkimuksen lähestymistapana oli niin sanottu mixed methods research, jossa yhdistyvät laadullisen ja määrällisen tutkimuksen elementit. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kohderyhmänä olivat kaikki Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyvät esihenkilöt. Kyselyyn vastasi yhteensä 212 esihenkilöä. Kyselyllä kartoitettiin esihenkilöiden johtamisosaaminen, erityisesti henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaaminen, sekä näiden koulutustarpeet. Esihenkilöiltä pyydettiin kehitysehdotuksia henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutusten toteutustapaan, löydettävyyteen ja saavutettavuuteen. Lisäksi pyydettiin kehitysehdotuksia live-koulutuksiin, koulutustallenteisiin ja -materiaaleihin. Kehittämistyötä tehtiin osaamisen kehittämisyksikön palavereissa ja HR-asiantuntijoiden kehittämistyöpajoissa.
Tutkimustulosten mukaan kolme tärkeintä henkilöstöhallinnon sisältökoulutustarvetta olivat osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, terveys ja työkyky sekä työaikamääräykset. HR-järjestelmistä kolmeksi tärkeimmäksi koulutustarpeeksi todettiin sähköinen HR-työpöytä ja Hesu-henkilöstösuunnittelu sekä HRM-koulutusosio. Henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutustarpeista ja hyvinvointialueen alueista tehtiin SPSS:ssä ristiintaulukoinnit, joista koulutustarpeissa selviää eroavuutta alueittain. Ristiintaulukoinnin tulosten perusteella henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutuksia voidaan kohdentaa tarvelähtöisesti ja aluepainotteisesti.
Tutkimustulosten, kehitysehdotusten ja kehittämispalavereiden sekä kehittämistyöpajojen tuloksena muodostui esihenkilöiden HR-koulutussuunnitelma henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien koulutuksista. HR-koulutuksia tullaan järjestämään säännöllisesti kuukausittain. Esihenkilöiden henkilöstöhallinnon ja HR-järjestelmien osaamisen kehittämisessä pitää huomioida loppuvuonna 2022 kriittiset koulutukset, jotka liittyvät hyvinvointialueen ohjeiden hallitsemiseen, palkanmaksun oikeellisuuteen ja työvuorosuunnittelun turvaamiseen siirryttäessä Pohjois-Pohjoispohjanmaan hyvinvointialueelle 1.1.2023.