Loviisan vastaanottokeskuksen perehdytyskansio
Äyräväinen, Iris (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225939
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli laatia perehdytyskansio Loviisan vastaanottokeskuksen ohjaajien perehdyttämiseksi. Työn tavoitteena oli edistää toimeksiantajan - Hemcare Oy:n Loviisan vastaanottokeskuksen - ohjaajien työhön perehdyttämistä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rajattiin perehdyttämisen lisäksi vastaanottokeskuksessa tapahtuvan ohjaustyön osalta ohjaajan työnkuvaan ja asiakasprosessiin, joka määrittää myös ohjaustyön sisältöä. Lisäksi tarkasteltiin asiakastyön menetelmällisyyttä kulttuuri-sensitiivisen ja traumainformoidun työotteen näkökulmista. Näin huomioitiin asiakaskunnan ja ohjaustyön näkökulmista vastaanottokeskustyölle ja sen asiakaskunnalle keskeiset erityispiirteet.
Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastattelulla kerättiin tietoa opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa yksikössä työskenteleviltä ohjaajilta. Haastattelun tarkoituksena oli kartoittaa ohjaajien kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitä he kokevat tärkeimmiksi teemoiksi ohjaajan työhön perehdyttämisessä. Lisäksi opinnäytetyön tuotoksen arvioinnissa hyödynnettiin strukturoitua sähköistä palautekyselyä. Haastattelun ja palautekyselyn toteuttamiseksi toimeksiantajalta pyydettiin tutkimuslupa.
Kehittämistyön tuotoksen, perehdytyskansion, arviointi toteutettiin keräämällä palautetta Loviisan vastaanottokeskuksen ohjaajilta ja työelämän edustajalta. Palaute perehdytyskansiosta oli kokonaisuudessaan positiivinen. Yllättävänä asiana nähtiin, että ”hyvin laaja-alaisesta ja alati muuttuvasta toimintaympäristöstä oli tehtävissä alkuvaiheen työhön ja toimintaan opinnäytetyön tuloksena syntynyt selkeä, johdonmukainen ja hyvin kattava perehdytys ohjaajan työtehtävään”. Perehdytyskansio otettiin käyttöön heti ja toimeksiantaja kertoi palautteen yhteydessä sitä myöhemmin jaettavan myös muihin yrityksen yksiköihin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rajattiin perehdyttämisen lisäksi vastaanottokeskuksessa tapahtuvan ohjaustyön osalta ohjaajan työnkuvaan ja asiakasprosessiin, joka määrittää myös ohjaustyön sisältöä. Lisäksi tarkasteltiin asiakastyön menetelmällisyyttä kulttuuri-sensitiivisen ja traumainformoidun työotteen näkökulmista. Näin huomioitiin asiakaskunnan ja ohjaustyön näkökulmista vastaanottokeskustyölle ja sen asiakaskunnalle keskeiset erityispiirteet.
Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Haastattelulla kerättiin tietoa opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa yksikössä työskenteleviltä ohjaajilta. Haastattelun tarkoituksena oli kartoittaa ohjaajien kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitä he kokevat tärkeimmiksi teemoiksi ohjaajan työhön perehdyttämisessä. Lisäksi opinnäytetyön tuotoksen arvioinnissa hyödynnettiin strukturoitua sähköistä palautekyselyä. Haastattelun ja palautekyselyn toteuttamiseksi toimeksiantajalta pyydettiin tutkimuslupa.
Kehittämistyön tuotoksen, perehdytyskansion, arviointi toteutettiin keräämällä palautetta Loviisan vastaanottokeskuksen ohjaajilta ja työelämän edustajalta. Palaute perehdytyskansiosta oli kokonaisuudessaan positiivinen. Yllättävänä asiana nähtiin, että ”hyvin laaja-alaisesta ja alati muuttuvasta toimintaympäristöstä oli tehtävissä alkuvaiheen työhön ja toimintaan opinnäytetyön tuloksena syntynyt selkeä, johdonmukainen ja hyvin kattava perehdytys ohjaajan työtehtävään”. Perehdytyskansio otettiin käyttöön heti ja toimeksiantaja kertoi palautteen yhteydessä sitä myöhemmin jaettavan myös muihin yrityksen yksiköihin.