Naisten yrittäjyyden edistäminen Suomen startup-ekosysteemissä

Abstract

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli tutkia Suomen startup-ekosysteemiä ja selvittää juurisyitä, joiden vuoksi naiset perustavat vähemmän kasvuyrityksiä kuin miehet. Edellä mainitun ohella pyrittiin löytämään niitä keinoja, joilla naisyrittäjien määrää kasvuyrityspuolella saataisiin lisättyä. Aihe rajattiin käsittelemään pääasiassa Suomen startup-ekosysteemiä ja sen sukupuolijakaumaa. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin pääomasijoittajien rahaa ja sen jakautumista kasvuyritysten liiketoiminnassa. Tämä on erittäin tärkeää, koska kasvaessaan yritykset tarvitsevat pääomia ja hyviä verkostoja.

Opinnäytetyön pääpaino oli Suomen kasvuyrityskentässä ja sen sukupuolijakaumassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yrittäjien määrä on viimeksi kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut 300 000 molemmin puolin ja näistä naisten perustamia yrityksiä on noin kolmannes. Viime vuosina naisten osuus on hieman kasvanut. Uudet työpaikat Suomessa ovat koko 2000-luvun ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kasvuyritykseksi määritellään yritys, jonka henkilöstömäärä on alussa vähintään 10 henkilöä ja jonka vuosikasvu on kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosenttia vuodessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös saada tietoa, jonka avulla voidaan kehittää rahoitusalalle mentorointiohjelma. Ohjelman tarkoituksena on saada naisia verkostoitumaan ja innostumaan kasvuyrittäjyydestä sekä madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Opinnäytetyön viitekehys koostui useista eri diversiteettiselvityksistä, niin kotimaisista kuin kansainvälisistä tutkimuksista, pohjoismaisista sijoitusraporteista sekä yrityskirjallisuudesta.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin digitaalista kyselytutkimusta, jonka aineistoa analysoitiin määrällisesti ja avoimet kysymykset tuottivat laadullista aineistoa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Työssä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää eli kyseessä oli triangulaatio. Tutkimustyön tuloksena löytyi viisi eri teemaa, jotka olivat: riskinottokyky, mentorointiohjelmien ja esikuvien puute, huijarisyndrooma, erilaiset tavat yrittää sekä yhteiskunnalliset rakenteet ja sukupuolittuneet toimialat. Kehittämistyön tuloksena syntynyttä dataa pystytään hyödyntämään mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Kehittämistyön tulokset vahvistivat erityisesti sen hypoteesin, että naisille suunnatuille mentorointiohjelmille on todella tarvetta.

Työn kautta syntyi laaja käsitys erityisesti Suomen startup-ekosysteemistä sekä sen sukupuolijakaumasta. Taustalla olevien juurisyiden takana vaikuttaa useampi eri teema, jotka ovat yhteydessä niin historiaan, kasvatukseen kuin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Sukupuolten tasa-arvon eteen erityisesti työelämässä ja yritysmaailmassa on edelleen paljon työtä tehtävänä, vaikka hyviä edistysaskeleita on jo nähty.

Kehittämistyön tuloksista voidaan jatkojalostaa mentorointiohjelma erityisesti yrittäjyydestä kiinnostuneille naisille. Aihetta voisi tutkia vielä todella paljon. Esimerkiksi naisten ja miesten riskinottokyvystä saisi varmasti vielä useita eri tutkimuksia, johon voisi ottaa laajemmin mukaan koronapandemia ja Euroopassa valloillaan olevan sodan vaikutukset riskinottokykyyn ja yrittäjyyteen. Myös muita teemoja voisi tutkia laajemmin. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia miten 1.8.2022 voimaan tullut perhevapaan uudistus tulee vahvistamaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä.

Asiasanat: startup-yritys, kasvuyritys, pääomasijoittaminen, diversiteetti, naisyrittäjyys

The goal behind this thesis work was to study the startup ecosystem of Finland. The thesis addresses the question of why women found less startup companies and also aims to find ways to increase the number of female entrepreneurs in growth companies. This topic is delimited to mostly address the startup gender ratio and ecosystem in Finland. In addition, this thesis work addresses how the investors´money is used and distributed in startup-businesses. This is important, because growing start-up companies need financial capital and good connections.

The focus of this thesis was on the Finnish startup field and on its gender distribution. According to the Finnish national authority for collecting and compiling statistics on various fields of society and economy, the number of entrepreneurs has been among 300 000 in the last twenty years and one third of these entrepreneurs are women. The number of female entrepreneurs has risen a little bit in the last few years. Throughout the 21 st century in Finland, new jobs have been created by small- and medium-sized enterprises. The definition of a startup company is that the amount of personnel in the beginning is at least ten and the yearly growth is at least ten percent per year for the next three years.

The goal for this thesis was to get information, which could help to create a mentoring program to the financial field. The aim for this program would be to help women create networks and get them interested in startups and lower the threshold on becoming an entrepreneur. The framework consists of several diversity statements, that include Finnish and international surveys, financial reports from the Nordic countries and from business literature.

A digital survey was used as a research method, material from the survey was analysed quantitatively and the open questions produced qualitative material. The work used triangulation, which means combining different methods. As a result of the survey, five main themes were found, which were: the ability to take risks, lack of mentoring programs and role models, impostor syndrome, different forms of entrepreneurship and social structures and gendered industries. The data from the survey can be used for possible follow-up measures. The results especially verify the hypothesis, that there really is a big need for mentoring programs directed to women.

A broad understanding of the Finnish startup ecosystem and its gender distribution was formed during the making of this thesis. Behind the root causes there are many themes, which are linked to, history, upbringing and to social structures. There is still a lot of work to be done when it comes to gender equality in work- and business environment, although good steps have already been made.

A mentoring program that is specially aimed for women that are interested in entrepreneurship, could easily be refined from the results of this thesis.This subject could be studied even more. For example, many studies could be made about the risk-taking ability of men and women, the studies could include the effects of COVID-19 and the ongoing war in Europe on risk taking ability and entrepreneurship. Also, other themes could be studied more. It would be interesting to study how the Finnish family leave reform is going to strengthen gender parity and equality in working life.

Keywords: startup, venture capitalist, diversity, female entrepreneurship