Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lapin ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lapin ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Mustikan puoliviljely boreaalisessa metsässä

Mikkola, Veronica; Sarkkinen, Sirja (2022)

 
Avaa tiedosto
Mikkola_Veronica_Sarkkinen_Sirja.pdf (4.370Mt)
Lataukset: 


Mikkola, Veronica
Sarkkinen, Sirja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726930
Tiivistelmä
Luonnontuotteiden, kuten marjojen ja sienien keruu ja käyttö on tärkeä osa metsien monikäyttöä. Niiden kysyntä markkinoilla on lisääntynyt viime vuosina Suomessa ja maailmalla. Marjojen ja sienten puoliviljelyllä metsänomistajat voivat mahdollisesti tuottaa metsissään parempaa satoa ja saada mahdollisia lisätuloja.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, voidaanko mustikkaa puoliviljellä boreaalisessa metsässä. Tutkimuksessa on tutkittu mustikan kykyä palautua mustikkakasvuston eri käsittelyiden vaikutuksesta. Tavoitteena on ollut selvittää, voidaanko eri käsittelyiden avulla parantaa mustikan marjasadon tuotantoa. Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä vastaavaa ei ole tutkittu aikaisemmin Suomessa.

Tutkimuksen kenttätyöt on toteutettu perustamalla koealoja mustikkavaltaiseen metsikköön. Koealat on käsitelty eri käsittelyratkaisumenetelmillä, jotka ovat leikkaus 15 % -käsittely, leikkaus 100 % -käsittely, raita- ja polttokäsittely. Koealoilta on kerätty tutkimusmateriaalia neljän kasvukauden aikana mustikkakasvuston peittävyydestä, tiheydestä sekä mustikan kukista, raakileista ja kypsistä marjoista. Tutkimusmateriaali on käsitelty tilastoanalyysiohjelman avulla. Tuloksien analysoinnissa on huomioitu luonnonolosuhteet.

Tulosten perusteella eri käsittelyratkaisuista raitakoealat palautuivat parhaiten niin suvuttomasti kuin suvullisestikin käsittelyjen vaikutuksesta. Raitakoealoilla mustikkakasvusto otti valta-asemansa muulta kasvillisuudelta takaisin kahden vuoden jälkeen käsittelyistä. Mahdollisesti raitakäsitellyt koealat loivat pölyttäjille enemmän tilaa pölytykseen, mikä vaikutti mustikan pölyyntymiseen ja marjasatoon. Raitakoealojen marjamäärät ovat määrällisesti merkittäviä sen vuoksi, että niissä on vähemmän biomassaa kuin kontrollialoissa, tuottaen silti paremmin marjoja. Leikkaus 15 % -koealoilla mustikkakasvuston palautuminen on ollut hyvää, mutta ei yltänyt raitakoealojen tasolle. Polttokoealoilla ja leikkaus 100 % -koealoilla mustikkakasvuston palautuminen on ollut hitaampaa, ja tutkimus niiden osalta vaatii enemmän aikaa.

Puoliviljelyä mustikan marjasadon parantamiseksi voidaan hyödyntää raitamenetelmää käyttäen. Tämä edellyttää metsänomistajan omaa työpanosta ja yhdistämistä raitakäsittelytoimenpiteet esimerkiksi taimikonraivauksen yhteyteen. Näin kustannukset pysyvät alhaisena.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste