Naiserityisyys Kestilän vankilassa : Naisvankien näkemyksiä ja toiveita naiserityisyydestä
Leinonen, Marja-Liisa (2022)
Leinonen, Marja-Liisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927570
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää naisvankien näkemyksiä ja toiveita siitä, miten naiserityisyys tulisi näkyä Kestilän vankilassa ja millaista toimintaa he haluavat naiserityisyys huomioiden Kestilän vankilaan. Kestilän vankila on toinen naisille suunnattu avovankila Vanajan vankilan ohella. Pelkästään naisille tarkoitetuksi vankilaksi Kestilän vankila muuttui 1.9.2021. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa naiserityisyyttä Kestilän vankilassa sekä saada naisvankien ääni kuuluviin naiserityisyydestä.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään naisvankien asemaa koskevia lakeja ja selvityksiä sekä nais-vankien erityispiirteitä ja naiserityistä työotetta vankilassa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta naisvankia Kestilän vankilassa. Haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu yksilöteemahaastattelu. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Keskeisimmät tulokset olivat, että naiserityisyyden tulisi näkyä Kestilän vankilassa henkilökunnan traumatietoisuutena, jossa vuorovaikutusta vangin kanssa lisättäisiin ja vuorovaikutuksen keskiössä olisivat inhimillinen, ymmärtävä ja kannustava kohtelu. Naiserityisyyden tulisi näkyä myös selkeinä sääntöinä ja rajoina. Naisvangit toivoivat psykologin palveluja sekä vertaistukea. Naisvangit kaipaavat avolaitostyötä, lyhyitä koulutuksia, ripsi- ja kynsitekniikka koulutuksia sekä opintojen mahdollistamista ulkopuolisiin oppilaitoksiin. Arjentaidoista kaivattiin ruoanlaittoa. Ohjelmatyön puolelta naisvankien tarve keskittyi päihde- ja mielenterveystyöhön. Itsetunnon vahvistaminen koettiin tärkeäksi. Yksilökeskusteluja haluttiin lisättävän etenkin oman ohjaajan kanssa. Ryhmäohjelmia toivottiin toteutettavan vapaaehtoisuuden periaatteella.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään naisvankien asemaa koskevia lakeja ja selvityksiä sekä nais-vankien erityispiirteitä ja naiserityistä työotetta vankilassa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta naisvankia Kestilän vankilassa. Haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu yksilöteemahaastattelu. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Keskeisimmät tulokset olivat, että naiserityisyyden tulisi näkyä Kestilän vankilassa henkilökunnan traumatietoisuutena, jossa vuorovaikutusta vangin kanssa lisättäisiin ja vuorovaikutuksen keskiössä olisivat inhimillinen, ymmärtävä ja kannustava kohtelu. Naiserityisyyden tulisi näkyä myös selkeinä sääntöinä ja rajoina. Naisvangit toivoivat psykologin palveluja sekä vertaistukea. Naisvangit kaipaavat avolaitostyötä, lyhyitä koulutuksia, ripsi- ja kynsitekniikka koulutuksia sekä opintojen mahdollistamista ulkopuolisiin oppilaitoksiin. Arjentaidoista kaivattiin ruoanlaittoa. Ohjelmatyön puolelta naisvankien tarve keskittyi päihde- ja mielenterveystyöhön. Itsetunnon vahvistaminen koettiin tärkeäksi. Yksilökeskusteluja haluttiin lisättävän etenkin oman ohjaajan kanssa. Ryhmäohjelmia toivottiin toteutettavan vapaaehtoisuuden periaatteella.
