Kanalintulupametsästäjien kokemus valtion maiden metsästäjämäärän mitoituksesta
Nurminen, Saara (2022)
Nurminen, Saara
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228044
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Metsähallitukselle, miten erilaiset tekijät vaikuttavat kanalintulupametsästäjien kokemukseen valtion maiden metsästäjämäärän mitoituksesta. Opinnäytetyössä tutkitaan, onko kokemuksessa eroja lupa-alueiden tai vuosien välillä, vaikuttaako metsästyslain 8 § siihen ja korreloiko kokemus kiintiöpäätöksen luvun, lupa-alueiden pinta-alan, lupa-alueiden tiestön kilometrimäärän, alueen lintutiheyden ja alueen pinta-alaan suhteutetun tiestön määrän kanssa. Lisäksi selvitetään, kuinka suuri osa metsästäjien sanallisista palautteista koskee metsästäjämäärän mitoitusta.
Opinnäytetyön aineisto on saatu käyttöön Metsähallitukselta. Se on kerätty metsästäjiltä kyselylomakkeella saalispalautteen yhteydessä. Kyselylomakkeen kysymyksistä hyödynnetään kysymysten 5 ja 7 saamia vastauksia, joissa metsästäjät ovat arvioineet metsästäjämäärän mitoitusta ja lupa-alueen rauhallisuutta asteikolla 1–5. Myös vapaan sanan palautteet on kerätty saman kyselyn yhteydessä. Tämän aineiston lisäksi Metsähallitukselta on saatu tiedot kiintiöpäätöksen luvuista alueittain ja vuosittain, lupa-alueiden pinta-aloista, tiestön kilometrimäärästä lupa-alueittain, tiestön määrästä suhteessa alueen pinta-alaan ja lintutiheydestä alueittain ja vuosittain.
Opinnäytetyötutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistoa analysoitiin Excel-ohjelmassa erilaisten laskukaavojen avulla. Näitä ovat yksisuuntainen ANOVA-analyysi, Tukey-Kramer-testi, T-testi ja Pearsonin korrelaatiokerroin. Kun tulokset on laskettu, voidaan niitä tarkastelemalla havaita, löytyykö vuosien tai lupa-alueiden väliltä tilastollisesti merkitseviä eroja ja löytyykö metsästäjien antamien arvosanojen ja edellä mainittujen tekijöiden väliltä korrelaatiota.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että lupa-alueiden välillä on selkeitä eroja, jotka selittyvät lupa-alueiden pinta-alojen ja niihin suhteutettujen tiestön määrien välisillä eroilla. Myös lupa-alueiden sisällä on vuosien välillä eroja, joista suurin on aika ennen ja jälkeen kiintiöpäätösten käyttöönoton. Voidaan tehdä johtopäätös, että mitä suurempia lupa-alueet ovat ja mitä vähäisempi on tiestön määrä, sen tyytyväisempiä ovat metsästäjät. Tuloksista voidaan tehdä myös johtopäätös siitä, että kiintiöpäätös on parantanut asiakastyytyväisyyttä merkittävästi.
Opinnäytetyön aineisto on saatu käyttöön Metsähallitukselta. Se on kerätty metsästäjiltä kyselylomakkeella saalispalautteen yhteydessä. Kyselylomakkeen kysymyksistä hyödynnetään kysymysten 5 ja 7 saamia vastauksia, joissa metsästäjät ovat arvioineet metsästäjämäärän mitoitusta ja lupa-alueen rauhallisuutta asteikolla 1–5. Myös vapaan sanan palautteet on kerätty saman kyselyn yhteydessä. Tämän aineiston lisäksi Metsähallitukselta on saatu tiedot kiintiöpäätöksen luvuista alueittain ja vuosittain, lupa-alueiden pinta-aloista, tiestön kilometrimäärästä lupa-alueittain, tiestön määrästä suhteessa alueen pinta-alaan ja lintutiheydestä alueittain ja vuosittain.
Opinnäytetyötutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistoa analysoitiin Excel-ohjelmassa erilaisten laskukaavojen avulla. Näitä ovat yksisuuntainen ANOVA-analyysi, Tukey-Kramer-testi, T-testi ja Pearsonin korrelaatiokerroin. Kun tulokset on laskettu, voidaan niitä tarkastelemalla havaita, löytyykö vuosien tai lupa-alueiden väliltä tilastollisesti merkitseviä eroja ja löytyykö metsästäjien antamien arvosanojen ja edellä mainittujen tekijöiden väliltä korrelaatiota.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että lupa-alueiden välillä on selkeitä eroja, jotka selittyvät lupa-alueiden pinta-alojen ja niihin suhteutettujen tiestön määrien välisillä eroilla. Myös lupa-alueiden sisällä on vuosien välillä eroja, joista suurin on aika ennen ja jälkeen kiintiöpäätösten käyttöönoton. Voidaan tehdä johtopäätös, että mitä suurempia lupa-alueet ovat ja mitä vähäisempi on tiestön määrä, sen tyytyväisempiä ovat metsästäjät. Tuloksista voidaan tehdä myös johtopäätös siitä, että kiintiöpäätös on parantanut asiakastyytyväisyyttä merkittävästi.
