Tunneliviljellyn vadelman lannoitus rajoitetussa turvealustassa : Kolmen eri lannoitustason vertailukoe

Abstract

Tunneliviljelyn yleistyessä Suomessa 2000-luvulla nousi myös ajankohtaiseksi tarve tutkia lannoituksen vaikutusta vadelmaan rajoitetussa kasvualustassa. Vadelman ravinnetarpeen tiedetään olevan suhteellisen alhainen, mutta lannoituksen ja tuottavuuden optimointi on tärkeää kustannustehokkaassa viljelyssä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Sisä-Savon Seutuyhtymän (SSSY) Marjanviljelyn koetilan perustaminen -hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa vadelman lannoituksesta rajatussa kasvualustassa Suomen olosuhteissa. Opinnäytetyön tulokset olivat hyödyksi laadittaessa vadelman rajatun kasvualustan uusia lannoitusohjeita.

Opinnäytetyön kokeellisessa osuudessa tutkittiin kolmen eri lannoitustason (niukka / keskitaso / runsas) vaikutusta kesävadelman ja syysvadelman kas-vuun sekä sadontuottoon. Lajikkeina kokeessa olivat ’Glen Ample’ ja ’Polka’. Koe toteutettiin osaruutukokeena tunnelissa. Pääruutuina olivat lannoitekäsit-telyt ilman kerranteita, ja osaruutuina lajikkeet neljällä kerranteella / pääruutu.

’Glen Ample’ tuotti noin 200 kukkaa / astia kaikissa lannoituskäsittelyissä. Polka -lajikkeella lannoituskäsittelyssä 1 kukkia kehittyi noin 175 kukkaa / astia, käsittelyssä 2 noin 220 kukkaa/ astia ja käsittelyssä 3 noin 480 kukkaa / astia. Satoa muodostui Glen Ample -lajikkeella lannoituskäsittelyssä 1 ja 2 noin 600 grammaa (g) / astia ja käsittelyssä 3 noin 750 g / astia. Polka -lajikeella satoa ehti kypsyä vain vähän ennen kokeen loppumista. Marjojen painot Glen Ample -lajikkeella olivat lannoituskäsittelyssä 1 ja 2 noin 4 g ja käsittelyssä 3 noin 5 g. Polka -lajikkeella marja painoi käsittelyssä 1 noin 4 g, käsittelyssä 2 noin 5 g ja käsittelyssä 3 noin 6 g.

Tulosten perusteella voitiin todeta lannoitustason noston parantavan satopotentiaalia tilastollisesti merkitsevästi (P < 0,05) vain syysvadelmalla. Satotasojen erot käsittelyiden välillä Glen Ample -lajikkeella eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tähän saattoi olla syynä runsas marjahävikki erityisesti käsittelyssä 3. Sen sijaan ’Glen Ample’ -marjojen painoerot olivat tilastollisesti merkitseviä. Täten lannoite-lisäyksen voidaan sanoa nostavan marjan painoa tässä kokeessa.

Raspberry production in a high tunnel has become more common during the 2000’s in Finland. Therefore a study of the effects of fertilization on container-grown raspberries is a current issue. The fertilization requirements of raspberries are known to be low but optimizing of fertilization rates is important in cost-effective raspberry production. The client of this thesis was the Marjanviljelyn perustaminen -project of the Sisä-Savon Seutuyhtymä. The thesis aimed at producing new information about the fertilization of container-grown raspberries in Finland. The results of the thesis will profit planning of new fertilizing instructions for container-grown raspberries.

The experimental part of the thesis studied the effects of three different fertilization rates (low / medium / high) on the growth and yield of floricane and primocane raspberries. The cultivars used in the study were ‘Glen Ample’ and ‘Polka’. The Split Plot experiment was implemented in the high tunnel. The fertilizer treatments were the whole-plot factors without the replications and the cultivars were the split-plot factors with four replications in the experiment.

As a result ‘Glen Ample’ grew approx. 200 flowers / plant (pl) in every treatment, whereas ‘Polka’ grew approx. 175 flowers / pl in treatment 1, 220 flowers / pl in treatment 2 and 480 flowers / pl in treatment 3. ‘Glen Ample’ yielded approx. 600 grams (g) / pl in the first 2 treatments and approx. 750 g / pl in treatment 3. Due to the delay in establishment of the experiment, only the first berries of ‘Polka’ matured before the end of the experiment. The berry of ‘Glen Ample’ weighed approx. 4 g in treatments 1 and 2 and approx. 5 g. in treatment 3. The berry of ‘Polka’ weighed 4 g in the low treatment, 5 g. in the medium treatment and 6 g. in the high treatment.

Based on the result of the experiment it was discovered that the yield potential grew significantly (P < 0,05) in the primocane raspberry when fertilizer rate was increased. Differences in the yield of ‘Glen Ample’ were not significant between the different treatments. The possible reason for is could be the massive loss of berries especially in treatment 3. However the differences in weight of ‘Glen Ample’ berries were significant. Thus it can be said that increasing the amount of fertilizers increased berry weight in this experiment.