Viivakoodin lukeminen mobiililaitteilla: skannaukseen perustuvien ohjelmistokirjastojen käyttö ohjelmistokehityksessä
Ainali, Sara (2022)
Ainali, Sara
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429694
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, että voidaanko löytää parempaa skanneriohjelmistokirjastoa valmiille Angular-ohjelmistokehyksellä rakennetulle projektille, joka käyttää avoimen lähdekoodin skanneriohjelmistokirjastoa viivakoodien lukemiseen.
Työ toteutettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisenä valittiin kolme skanneriohjelmistokirjastoa, jotka tukivat työssä laadittua kriteeristöä. Seuraavaksi näistä kolmesta aiemmin valitusta kirjastosta päädyttiin vertailun ja dokumentaatioiden avulla vain yhteen kirjastoon, jota kolmannessa vaiheessa lähdettiin käyttöönottamaan valmiin projektin pohjassa. Käyttöönoton jälkeen uutta kirjastoa testattiin ja verrattiin projektin vanhaan kirjastoon ja selvitettiin, että saadaanko uudella kirjastolla parempia tuloksia kuin vanhalla kirjastolla.
Tuloksissa päädyttiin siihen, että uusi kirjasto tuottaa vanhaan kirjastoon verrattuna parempia tuloksia testatuissa ympäristöissä. Testaus suoritettiin eritavoin valaistuissa ympäristöissä ja eri pakkausmateriaaleilla pohjustetuilla viivakoodeilla. Vaikka todettiin, että uusi kirjasto toimii rajatuissa ympäristöissä paremmin kuin vanha, tarvitaan silti enemmän testaamista ja koodin muokkaamista projektikohtaisemmaksi, jotta tiedetään tarkemmalla varmuudella, että uusi kirjasto ei vain tuota parempia viivakoodien tuloksia, vaan se toimii kokonaisuudessaan paremmin projektissa.
Työ toteutettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisenä valittiin kolme skanneriohjelmistokirjastoa, jotka tukivat työssä laadittua kriteeristöä. Seuraavaksi näistä kolmesta aiemmin valitusta kirjastosta päädyttiin vertailun ja dokumentaatioiden avulla vain yhteen kirjastoon, jota kolmannessa vaiheessa lähdettiin käyttöönottamaan valmiin projektin pohjassa. Käyttöönoton jälkeen uutta kirjastoa testattiin ja verrattiin projektin vanhaan kirjastoon ja selvitettiin, että saadaanko uudella kirjastolla parempia tuloksia kuin vanhalla kirjastolla.
Tuloksissa päädyttiin siihen, että uusi kirjasto tuottaa vanhaan kirjastoon verrattuna parempia tuloksia testatuissa ympäristöissä. Testaus suoritettiin eritavoin valaistuissa ympäristöissä ja eri pakkausmateriaaleilla pohjustetuilla viivakoodeilla. Vaikka todettiin, että uusi kirjasto toimii rajatuissa ympäristöissä paremmin kuin vanha, tarvitaan silti enemmän testaamista ja koodin muokkaamista projektikohtaisemmaksi, jotta tiedetään tarkemmalla varmuudella, että uusi kirjasto ei vain tuota parempia viivakoodien tuloksia, vaan se toimii kokonaisuudessaan paremmin projektissa.
