Ruokapalveluhenkilöstön näkemys ruokakasvatukseen kouluissa
Hautasuo, Janina (2022)
Hautasuo, Janina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121830776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121830776
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten koulujen ruokapalveluissa työskentelevät ammattilaiset kokevat ruokakasvatuksen. Työssä haettiin ruokapalvelualalla toimivien ammattilaisten näkemystä, ymmärrystä ja kokemuksia ruokakasvatukseen liittyen. Työni tavoitteena saada selville mitä osaamista ammattilaisilla jo on ja millaista osaamista he haluavat lisätä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen. Kvantitatiivista menetelmä käytettiin tutkimuskyselyyn, jossa kysyttiin ruokapalvelualan ammattilaisten mielipidettä ruokakasvatukseen.
Kyselyyn vastasi 31 ruokapalvelualan ammattilaista. Tuloksia kerättiin Etelä-Pohjanmaan alueelta ruokapalvelualan ammattilaisilta. Kysely lähetettiin sähköpostitse toimipaikkojen ravintolapäälliköille ja -esimiehille. Aineiston keruu tapahtui marraskuun alussa ja kysely oli auki yli viikon.
Tuloksista käy ilmi, että ruokapalvelualan ammattilaiset tietävät, mitä ruokakasvatus on. Joillakin ammattilaisilla on sellainen käsitys, että ei olisi saanut riittävästi koulutusta ruokakasvatukseen liittyen. Saatujen tuloksien perusteella on parempi käsitys siitä, mitä mieltä ammattilaiset ovat ruokakasvatuksesta.
Ruokapalvelualalla olevat ammattilaiset ovat moniosaajia mutta ei ollut yhtään tietoa millainen on heidän ruokakasvatustietoutensa taso. Kysely osoitti sen, että ruokapalvelualan ihmiset tiesivät, mitä ruokakasvatus on ja miten heidän pitää toimia keittiössä, kun myös oppilaiden läsnä ollessa salissa. Monet ammattilaiset haluaisivat lisää koulutusta ruokakasvatukseen liittyen. Ruokakasvatus saattaa unohtua, jos ei sitä työssään koko ajan tee. Ruokakasvatus on monille muille ammattilaiselle jopa tuntematon käsite, jos työskentelee mm. ravintolassa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen. Kvantitatiivista menetelmä käytettiin tutkimuskyselyyn, jossa kysyttiin ruokapalvelualan ammattilaisten mielipidettä ruokakasvatukseen.
Kyselyyn vastasi 31 ruokapalvelualan ammattilaista. Tuloksia kerättiin Etelä-Pohjanmaan alueelta ruokapalvelualan ammattilaisilta. Kysely lähetettiin sähköpostitse toimipaikkojen ravintolapäälliköille ja -esimiehille. Aineiston keruu tapahtui marraskuun alussa ja kysely oli auki yli viikon.
Tuloksista käy ilmi, että ruokapalvelualan ammattilaiset tietävät, mitä ruokakasvatus on. Joillakin ammattilaisilla on sellainen käsitys, että ei olisi saanut riittävästi koulutusta ruokakasvatukseen liittyen. Saatujen tuloksien perusteella on parempi käsitys siitä, mitä mieltä ammattilaiset ovat ruokakasvatuksesta.
Ruokapalvelualalla olevat ammattilaiset ovat moniosaajia mutta ei ollut yhtään tietoa millainen on heidän ruokakasvatustietoutensa taso. Kysely osoitti sen, että ruokapalvelualan ihmiset tiesivät, mitä ruokakasvatus on ja miten heidän pitää toimia keittiössä, kun myös oppilaiden läsnä ollessa salissa. Monet ammattilaiset haluaisivat lisää koulutusta ruokakasvatukseen liittyen. Ruokakasvatus saattaa unohtua, jos ei sitä työssään koko ajan tee. Ruokakasvatus on monille muille ammattilaiselle jopa tuntematon käsite, jos työskentelee mm. ravintolassa.