Att bry sig om äldre patienter inom förstavården

Abstract

Studien är skriven med tanken om hur vi som förstavårdare kan visa åt den äldre patienten att vi bryr oss om. Perspektivet i studien är sådant att resultatet är nyttigt för vem som helst inom vårdbranchen. Uppdragen inom förstavården växer varje år. Befolkningen blir äldre och då blir förstavården aktuell hemma hos patienten. Som förstavårdstuderande har jag lagt märke till det etiska tänkandet gällande förstavården. Inom förstavården råkar man ut för situationer där man måste förklara varför man inte transporterar alla patienter vidare. I denna studie tas det fasta på hur vi ska bemöta den äldre patienten så att hen känner sig viktig och värdefull i varjefall. Studien är gjord med en integrativ metod (Whittemore & Knafl 2005) som gav möjligheten till att använda olika slags tryckta källor. Studiens centrala frågeställningar är 1) Vad avses det med att bry sig om den äldre patienten? 2) hur syns det inom förstavården? Syftet med studien är att utreda vad det innebär att bry sig om och hurdan betydelse det har i förstavården. Studiens perspektiv är vårdarperspektiv. Studien kan hämta nya tankesätt till läsaren som funderar på hur man ska bemöta äldre patienter och visa dem att vårdaren bryr sig om. Ämnet är studerat med hjälp av litteratur, forskning, lagstiftning och olika artiklar inom etiken gällande patientbemötandet och vårdandet inom förstavården som svarar på studiens frågeställningar. Studiens resultat hämtar mångsidigt konkreta svar samt råder hur vi kan visa den äldre patienten att vi bryr oss om. Vi kan visa den äldre patienten att vi bryr oss om med att göra en orosanmälan. Då möjliggörs fortsattavården för den äldre patienten. Resultatet besvarar också hur vi ska sköta patienter även om de inte behöver transport. Med hjälp av olika undersökningar samt intervjuer säkerställer vi den äldre patientens mående ifall vidare transportering inte behövs.

Tämä opinnäytetyö on tehty ajatuksella, kuinka me voimme ensihoitajina näyttää iäkkäämmille potilaille, että me välitämme. Työ on kirjoitettu niin, että työn tulosta voidaan hyödyntää kaikilla terveydenhoitoaloilla. Tehtävät ensihoidon parissa kasvavat vuosittain. Väestö ikääntyy, jolloin ensihoidon tarve keskittyy potilaan luokse, usein potilaan kotiin. Ensihoidonopiskelijana olen kiinnittänyt huomiota eettiseen ajatteluun ensihoitoon liittyen. Ensihoidossa voi joutua tilanteeseen, jossa joutuu selittämään miksi kaikkia potilaita ei kuljeteta. Olen pohtinut kuinka voimme kohdata iäkkäät potilaat niin, että he joka tapauksessa tuntevat itsensä arvokkaiksi ja tärkeiksi. Tämä opinnäytetyö on tehty integratiivisen menetelmän avulla, joka oikeuttaa kaikenlaisten painettujen materiaalien käyttöön. Työn keskeiset kysymykset ovat 1) Mitä tarkoitetaan ikäihmisestä välittämisellä ja 2) kuinka se näkyy ensihoidossa? Työn tavoitteena on selvittää mitä tarkoitetaan välittämisellä ja millainen merkitys sillä on ensihoidon parissa. Työ on kirjoitettu hoitajan näkökulmasta. Työ voi tuoda uusia näkökulmia lukijalle, joka pohtii sitä, kuinka kohdata iäkäs potilas ja näyttää potilaalle, että me välitämme. Työ on toteutettu kirjallisuuden, tutkimusten, lainsäädännön ja useiden artikkeleiden avulla, jotka liittyvät työn aiheeseen. Materiaalin on täytynyt vastata työn keskeisiin kysymyksiin, jotta se on ollut käyttökelpoista. Opinnäytetyön tulos tuo mukanaan monipuolisesti konkreettisia vastauksia ja ohjeistusta siihen, kuinka me voimme viestittää iäkkäämmille potilaille, että me välitämme. Ensihoitajina voimme tehdä huoli-ilmoituksen iäkkäämmästä ihmisestä, jolloin viestimme välittämistä. Työn tulos vastaa myös siihen, kuinka meidän tulee hoitaa iäkkäät potilaat, vaikka emme heitä kuljettaisikaan. Erilaisten mittausten sekä haastattelun avulla varmistumme potilaan voinnista, vaikka hän ei kuljetusta jatkohoitopaikkaan tarvitsisikaan.