Hiljainen tieto sydänpotilaan ohjauksessa
Johannala, Sara (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021975
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä hiljainen tieto on sydänpotilaan ohjauksessa. Työssä selvitettiin myös, miten hiljaista tietoa siirretään.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineistoa haettiin viidestä eri sähköisestä tietokannasta (PubMed, Google Scholar, ScienceDirect, Ci-nahl ja Medic). Tutkimusten sisäänottokriteereinä oli, että niissä tutkittiin hiljaista tietoa, potilaan ohjausta ja hiljaisen tiedon siirtämistä, ne olivat suomen- tai englanninkielisiä ja julkaistu vuosien 2008 − 2021 välillä. Tähän katsaukseen valittiin kymmenen tutkimusta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Hiljaista tietoa käytettiin hoitotyössä joka päivä. Hiljainen tieto oli hoitajien mukaan itseluot-tamusta, varmuutta, rohkeutta, luovuutta ja empatiaa. Hiljainen tieto tuli käyttöön ongel-mallisissa vuorovaikutustilanteissa ja päätöksenteossa. Tilannetta reflektoimalla, siitä koe-tettiin oppia. Kokemuksien myötä kehittynyttä ammattitaitoa haluttiin pitää yllä monin eri tavoin, kuten kouluttautumalla, työnohjauksella ja hakemalla tietoa eri lähteistä. Potilaiden kohtaamisessa ja heidän tarpeidensa tunnistamisessa käytettiin taitoa kuunnella ja ha-vainnoida potilaita intuition avulla. Potilaan ohjauksellisissa tilanteissa vuorovaikutus, mil-loin oli sopivaa puhua jostakin asiasta ja miten, koettiin tärkeäksi. Potilaan kunnioitus ja tasa-arvoinen kohteleminen koettiin tärkeäksi. Työnkuva hoitotyössä on muuttunut, sillä nykyisin tarvitaan erilaisia taitoja, kun kohdataan psykososiaalisista ongelmista kärsiviä potilaita ja maahanmuuttajia. Hiljaisen tiedon siirtämisessä käytettiin monia virallisia mene-telmiä kuten palaverit, kokoukset, kehittämistyö, projektit sekä käytössä olevat erilaiset dokumentit. Käytössä oli myös epävirallisia sosiaalisia vuorovaikutusmenetelmiä kuten epäviralliset kohtaamiset käytävillä, kahvi- ja ruokatilanteissa sekä epäviralliset kirjalliset dokumentit. Hiljaisen tiedon siirtämisen tärkeimpänä edistämisenä tai estävän tekijänä nähtiin organisaatiokulttuuri ja johtaminen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineistoa haettiin viidestä eri sähköisestä tietokannasta (PubMed, Google Scholar, ScienceDirect, Ci-nahl ja Medic). Tutkimusten sisäänottokriteereinä oli, että niissä tutkittiin hiljaista tietoa, potilaan ohjausta ja hiljaisen tiedon siirtämistä, ne olivat suomen- tai englanninkielisiä ja julkaistu vuosien 2008 − 2021 välillä. Tähän katsaukseen valittiin kymmenen tutkimusta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Hiljaista tietoa käytettiin hoitotyössä joka päivä. Hiljainen tieto oli hoitajien mukaan itseluot-tamusta, varmuutta, rohkeutta, luovuutta ja empatiaa. Hiljainen tieto tuli käyttöön ongel-mallisissa vuorovaikutustilanteissa ja päätöksenteossa. Tilannetta reflektoimalla, siitä koe-tettiin oppia. Kokemuksien myötä kehittynyttä ammattitaitoa haluttiin pitää yllä monin eri tavoin, kuten kouluttautumalla, työnohjauksella ja hakemalla tietoa eri lähteistä. Potilaiden kohtaamisessa ja heidän tarpeidensa tunnistamisessa käytettiin taitoa kuunnella ja ha-vainnoida potilaita intuition avulla. Potilaan ohjauksellisissa tilanteissa vuorovaikutus, mil-loin oli sopivaa puhua jostakin asiasta ja miten, koettiin tärkeäksi. Potilaan kunnioitus ja tasa-arvoinen kohteleminen koettiin tärkeäksi. Työnkuva hoitotyössä on muuttunut, sillä nykyisin tarvitaan erilaisia taitoja, kun kohdataan psykososiaalisista ongelmista kärsiviä potilaita ja maahanmuuttajia. Hiljaisen tiedon siirtämisessä käytettiin monia virallisia mene-telmiä kuten palaverit, kokoukset, kehittämistyö, projektit sekä käytössä olevat erilaiset dokumentit. Käytössä oli myös epävirallisia sosiaalisia vuorovaikutusmenetelmiä kuten epäviralliset kohtaamiset käytävillä, kahvi- ja ruokatilanteissa sekä epäviralliset kirjalliset dokumentit. Hiljaisen tiedon siirtämisen tärkeimpänä edistämisenä tai estävän tekijänä nähtiin organisaatiokulttuuri ja johtaminen.