Koulutoimintaterapian hyödyt ja mahdollisuudet: oppilaiden toimintakyvyn haasteiden kartoittaminen Lohjalla opettajien näkökulmasta
Peltola, Anni; Aaltonen, Marianne (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302062061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302062061
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin päättävän tahon kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa esille koulutoimintaterapian hyödyt ja mahdollisuudet sekä kartoittaa luokanopettajien näkökulmasta Lohjan 1.- ja 2.-luokkien oppilaiden haasteita, joihin voi vaikuttaa toimintaterapeuttisin keinoin. Kaupungin lasten toimintaterapiapalvelut ovat Lohjalla ruuhkautuneet ja opinnäytetyön kautta tuotiin esille koulutoimintaterapia vaihtoehtona tilanteen rauhoittamiseksi.
Opinnäytetyön keskeisiä teemoja olivat koulu toimintaterapian ympäristönä sekä osallisuuden mahdollistaminen koulutoimintaan. Opinnäytetyön teoriamallina toimi Inhimillisen toiminnan malli, jonka käsitteiden avulla opinnäytetyössä esiintyviä ilmiöitä tarkasteltiin. Osana opinnäytetyötä toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lohjalaisten 1.- ja 2.-luokkalaisten toimintakyvyn haasteita opettajien näkökulmasta. Kyselystä saadut tulokset analysoitiin määrällisen tutkimusmenetelmän keinoin.
Toimintakyvyn haasteet, niin fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen kuin sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueella, saattavat vaikuttaa oppilaan osallisuuteen koulutoiminnassa. Tutkimusten perusteella koulutoimintaterapiasta on hyötyä jokaisella toimintakyvyn osa-alueella. Oppilaan osallisuuden tukemisen lisäksi koulutoimintaterapeutin ammattitaidosta hyötyisi myös opettaja. Koulutoimintaterapiaa tarvitaan koulumaailmassa, sillä se on ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen palvelu. Koulutoimintaterapeutin ydinosaaminen eroaa muista koulussa työskentelevistä ammattilaisista. Maailmalla koulutoimintaterapeutteja hyödynnetään jo laajemmin, mutta Suomessa vasta muutamassa kunnassa.
Koulutoimintaterapian hyödyt näyttäytyivät opinnäytetyössä sekä oppilaan että opettajan ja muun työyhteisön tukena. Kyselyn perusteella oppilailla ilmeni haasteita, joita voi koulutoimintaterapian avulla tukea. Erityisesti viikoittain tai toistuvasti esiintyviin haasteisiin on hyvä reagoida oikeanlaisella ja oikea-aikaisella tuella, jotta haasteet eivät kasva ylitsepääsemättömiksi. Jokainen havaittu haaste oppilaalla vaatii reagointia ja koulutoimintaterapeutin tarve nousee esille, kun haasteita löytyy useammalta oppilaalta per luokka. Toimintaterapeuttisten interventioiden avulla on tutkitusti onnistuttu tukemaan lapsen osallisuutta sekä lisätty oppimista koulussa. Tulevaisuudessa olisi hyvä kartoittaa koulutoimintaterapian hyötyjä erityisesti suomalaisten koulujen kontekstissa.
Opinnäytetyön keskeisiä teemoja olivat koulu toimintaterapian ympäristönä sekä osallisuuden mahdollistaminen koulutoimintaan. Opinnäytetyön teoriamallina toimi Inhimillisen toiminnan malli, jonka käsitteiden avulla opinnäytetyössä esiintyviä ilmiöitä tarkasteltiin. Osana opinnäytetyötä toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lohjalaisten 1.- ja 2.-luokkalaisten toimintakyvyn haasteita opettajien näkökulmasta. Kyselystä saadut tulokset analysoitiin määrällisen tutkimusmenetelmän keinoin.
Toimintakyvyn haasteet, niin fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen kuin sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueella, saattavat vaikuttaa oppilaan osallisuuteen koulutoiminnassa. Tutkimusten perusteella koulutoimintaterapiasta on hyötyä jokaisella toimintakyvyn osa-alueella. Oppilaan osallisuuden tukemisen lisäksi koulutoimintaterapeutin ammattitaidosta hyötyisi myös opettaja. Koulutoimintaterapiaa tarvitaan koulumaailmassa, sillä se on ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen palvelu. Koulutoimintaterapeutin ydinosaaminen eroaa muista koulussa työskentelevistä ammattilaisista. Maailmalla koulutoimintaterapeutteja hyödynnetään jo laajemmin, mutta Suomessa vasta muutamassa kunnassa.
Koulutoimintaterapian hyödyt näyttäytyivät opinnäytetyössä sekä oppilaan että opettajan ja muun työyhteisön tukena. Kyselyn perusteella oppilailla ilmeni haasteita, joita voi koulutoimintaterapian avulla tukea. Erityisesti viikoittain tai toistuvasti esiintyviin haasteisiin on hyvä reagoida oikeanlaisella ja oikea-aikaisella tuella, jotta haasteet eivät kasva ylitsepääsemättömiksi. Jokainen havaittu haaste oppilaalla vaatii reagointia ja koulutoimintaterapeutin tarve nousee esille, kun haasteita löytyy useammalta oppilaalta per luokka. Toimintaterapeuttisten interventioiden avulla on tutkitusti onnistuttu tukemaan lapsen osallisuutta sekä lisätty oppimista koulussa. Tulevaisuudessa olisi hyvä kartoittaa koulutoimintaterapian hyötyjä erityisesti suomalaisten koulujen kontekstissa.