Vastuullisuuden lisääminen ylläpidon hankinnoissa
Korhonen, Veli-Sakari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302062076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302062076
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli Espoon Asuntojen ylläpitoyksikön hankkeiden kehittäminen niin, että niiden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä pystytään seuraamaan. Lähtökohtana tutkimukselle olivat nykyiset hankemallit ja niiden työselitykset.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia vaiheittain. Ongelmiin pyrittiin löytämään ratkaisuja tutkijavetoisesti toimijoita haastattelemalla ja toteuttamalla muutoksia haastatteluista saatujen tulosten perusteella. Tutkimuksen laajuuden vuoksi tämä raportti rajautui yhteen sykliin.
Tutkimuksessa arvioitiin yksikön ja hankkeiden nykytilannetta nykytila-analyysin keinoin. Analyysin perusteella yksikössä ymmärrettiin, että tarvitaan työkalu, jolla pystytään laskemaan hankkeiden hiilijalanjälkiä. Työkalun rakentamisen pohjana käytettiin kylpyhuonekorjausta, joka valikoitui hanketyypiksi toteutukseen haastavuuden ja vaikuttavuuden vuoksi. Työkalu rakennettiin kategorisoimaan hankinnan eri osa-alueita, joiden avulla toteutettiin portfolioanalyysi näiden tuottamasta hiilijalanjäljestä. Analyysin avulla tunnistettiin hankkeen kehityskohdat ja määritettiin näille toimenpiteet. Ennen valittujen toimien pilotointia toteutettiin SWOT-analyysi riskien kartoitusta varten. Tämän jälkeen suunniteltuja muutoksia testattiin aidossa ympäristössä. Hankkeesta kerättiin data, jonka perusteella laskettiin uudella tavalla toteutetun hankkeen hiilijalanjälki.
Tutkimuksen antina saatiin selvitettyä, kuinka Espoon Asuntojen ylläpitoyksikkö pystyy laskemaan hankkeiden hiilijalanjäljen. Laskennan avulla pystyttiin erottelemaan hankkeiden eri osa-alueet kategorioihin ja tätä kautta vaikuttamaan niihin kohdennetusti. Toteutuksesta karttui merkittävästi lisätietoa ylläpidon hankintojen hiilijalanjäljen muodostumisesta, ja toteutetuilla muutoksilla pystyttiin laskemaan hiilijalanjälkeä kylpyhuonekorjauksessa noin 24 %. Hankkeen yhteenvedossa verrattiin syntyneitä kustannuksia ja saavutettua hiilijalanjäljen laskua. Tätä kautta saatiin merkittävästi lisätietoa siitä, miten eri tavoilla tuotettu vähähiilisyys vaikuttaa hankkeen kustannuksiin.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia vaiheittain. Ongelmiin pyrittiin löytämään ratkaisuja tutkijavetoisesti toimijoita haastattelemalla ja toteuttamalla muutoksia haastatteluista saatujen tulosten perusteella. Tutkimuksen laajuuden vuoksi tämä raportti rajautui yhteen sykliin.
Tutkimuksessa arvioitiin yksikön ja hankkeiden nykytilannetta nykytila-analyysin keinoin. Analyysin perusteella yksikössä ymmärrettiin, että tarvitaan työkalu, jolla pystytään laskemaan hankkeiden hiilijalanjälkiä. Työkalun rakentamisen pohjana käytettiin kylpyhuonekorjausta, joka valikoitui hanketyypiksi toteutukseen haastavuuden ja vaikuttavuuden vuoksi. Työkalu rakennettiin kategorisoimaan hankinnan eri osa-alueita, joiden avulla toteutettiin portfolioanalyysi näiden tuottamasta hiilijalanjäljestä. Analyysin avulla tunnistettiin hankkeen kehityskohdat ja määritettiin näille toimenpiteet. Ennen valittujen toimien pilotointia toteutettiin SWOT-analyysi riskien kartoitusta varten. Tämän jälkeen suunniteltuja muutoksia testattiin aidossa ympäristössä. Hankkeesta kerättiin data, jonka perusteella laskettiin uudella tavalla toteutetun hankkeen hiilijalanjälki.
Tutkimuksen antina saatiin selvitettyä, kuinka Espoon Asuntojen ylläpitoyksikkö pystyy laskemaan hankkeiden hiilijalanjäljen. Laskennan avulla pystyttiin erottelemaan hankkeiden eri osa-alueet kategorioihin ja tätä kautta vaikuttamaan niihin kohdennetusti. Toteutuksesta karttui merkittävästi lisätietoa ylläpidon hankintojen hiilijalanjäljen muodostumisesta, ja toteutetuilla muutoksilla pystyttiin laskemaan hiilijalanjälkeä kylpyhuonekorjauksessa noin 24 %. Hankkeen yhteenvedossa verrattiin syntyneitä kustannuksia ja saavutettua hiilijalanjäljen laskua. Tätä kautta saatiin merkittävästi lisätietoa siitä, miten eri tavoilla tuotettu vähähiilisyys vaikuttaa hankkeen kustannuksiin.