Mielenterveyden tukemisen merkitys nuoren koulunkäyntiin toisella asteella
Kupila, Janika (2023)
Kupila, Janika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302252830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302252830
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli tutkia toisen asteen opiskelijahuollon näkemyksiä
ja kokemuksia opiskelijoiden hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sitä, millainen
merkitys opiskelijoiden mielenterveyden tukemisella on koulunkäyntiin sekä pohtia moniammatillisen verkoston kehittämiskohteita. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto tilaajana tarvitsi tutkimustietoa, jotta se voisi kehittää yhteistyötä moniammatillisen verkoston kanssa sekä tukea nuoria koulunkäynnin onnistumisessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksien avulla oli tavoitteena saada tietoa siitä, vaikuttavatko nuorten mielenterveyden ongelmat koulunkäyntiin ja saavatko nuoret tarvitsemaansa sekä oikea-aikaista tukea mielenterveyden ongelmiin.
Opinnäytetyön tutkimusote on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
opiskelijahuollolle tehtyä ryhmähaastattelua, joka koostui avoimista kysymyksistä. Haastattelun avointen kysymysten vastaukset analysoitiin. Analysoinnissa etsittiin aineistosta yleistävä ja tiivistävä kuvaus aiheesta, tuoden esille tärkeät asiat sellaisina kuin ne ovat, riippumatta aiemmista tutkimuksista. Analysoinnissa tarkasteltiin eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Hyvinvoinnin teemat toimivat analyysin pohjana. Tulosten perusteella opiskelijahuollon ammattilaisten mukaan toisen asteen opiskelijoista osa voi hyvin, osa kohtalaisesti ja osa heikosti. Opiskelijahuollon henkilöstö koki, että nuorten hyvinvointi on heikentynyt viime vuosien aikana. Se näkyy auttamistyön ruuhkautumisena ja hoitoon pääseminen kestää liian kauan. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja ne vaikuttavat
nuorten koulunkäyntiin negatiivisesti. Saadut tulokset näkyvät myös muissa tutkimuksissa.
Kehittämällä nuorten mielenterveydenpalveluita voidaan parantaa toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyttä, jonka myötä koulunkäynti voi onnistua paremmin. Saatujen tuloksien pohjalta voidaan kehittää oppilaitoksissa työskentelevien opiskelijahuollon toimijoiden ja moniammatillisen verkoston tiiviimpää yhteistyötä sekä nuorten mielenterveyspalveluiden toimivuutta. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti nuorten mielenterveyspalveluihin, jotta nuoret voisivat paremmin ja saisivat opiskeltua ammatin itselleen eivätkä syrjäytyisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Opinnäytetyö antaa myös kokemuksellista tietoa ammatillisten opiskelijoiden opiskelijahyvinvoinnin tilasta.
ja kokemuksia opiskelijoiden hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sitä, millainen
merkitys opiskelijoiden mielenterveyden tukemisella on koulunkäyntiin sekä pohtia moniammatillisen verkoston kehittämiskohteita. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto tilaajana tarvitsi tutkimustietoa, jotta se voisi kehittää yhteistyötä moniammatillisen verkoston kanssa sekä tukea nuoria koulunkäynnin onnistumisessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksien avulla oli tavoitteena saada tietoa siitä, vaikuttavatko nuorten mielenterveyden ongelmat koulunkäyntiin ja saavatko nuoret tarvitsemaansa sekä oikea-aikaista tukea mielenterveyden ongelmiin.
Opinnäytetyön tutkimusote on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
opiskelijahuollolle tehtyä ryhmähaastattelua, joka koostui avoimista kysymyksistä. Haastattelun avointen kysymysten vastaukset analysoitiin. Analysoinnissa etsittiin aineistosta yleistävä ja tiivistävä kuvaus aiheesta, tuoden esille tärkeät asiat sellaisina kuin ne ovat, riippumatta aiemmista tutkimuksista. Analysoinnissa tarkasteltiin eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Hyvinvoinnin teemat toimivat analyysin pohjana. Tulosten perusteella opiskelijahuollon ammattilaisten mukaan toisen asteen opiskelijoista osa voi hyvin, osa kohtalaisesti ja osa heikosti. Opiskelijahuollon henkilöstö koki, että nuorten hyvinvointi on heikentynyt viime vuosien aikana. Se näkyy auttamistyön ruuhkautumisena ja hoitoon pääseminen kestää liian kauan. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja ne vaikuttavat
nuorten koulunkäyntiin negatiivisesti. Saadut tulokset näkyvät myös muissa tutkimuksissa.
Kehittämällä nuorten mielenterveydenpalveluita voidaan parantaa toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyttä, jonka myötä koulunkäynti voi onnistua paremmin. Saatujen tuloksien pohjalta voidaan kehittää oppilaitoksissa työskentelevien opiskelijahuollon toimijoiden ja moniammatillisen verkoston tiiviimpää yhteistyötä sekä nuorten mielenterveyspalveluiden toimivuutta. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti nuorten mielenterveyspalveluihin, jotta nuoret voisivat paremmin ja saisivat opiskeltua ammatin itselleen eivätkä syrjäytyisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Opinnäytetyö antaa myös kokemuksellista tietoa ammatillisten opiskelijoiden opiskelijahyvinvoinnin tilasta.
