Musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välinen yhteys Brahmsin rapsodiassa op.79 nro 1

Abstract

Päätimme tutkia eri koulutusohjelmien opiskelijoina musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välistä yhteyttä. Meillä oli mahdollisuus hyödyntää TAMK:n musiikin koulutusohjelman käytössä olevaa pianolaboratoriota, joka tarjosi hyvät puitteet tutkimuksellemme, ja siksi pystyimme tutkimaan pianonsoittoa, lihasaktivaatiota ja musiikillista jännitettä useasta eri näkökulmasta. Tämä myös mahdollisti moniammatillisen yhteistyömme. Opinnäytetyömme tavoitteena oli löytää tekijöitä, joilla voisi edistää pianistien työhyvinvointia, ehkäistä työkyvyttömyyttä ja siten pidentää työuria. Tarkoituksena oli selvittää valitsemiemme musiikillisen jännitteen parametrien (harmonia, dynamiikka ja melodiset ääriviivat) ja pianistien yläraajojen sekä yläselän lihasten lihasaktivaation välistä yhteyttä pianonsoiton aikana. Tutkimusongelmanamme oli selvittää, miten lihasaktivaatio on yhteydessä Brahmsin rapsodian (op. 79 nro 1) musiikillisen jännitteen edellä mainittuihin kolmeen parametriin. Tutkimme myös oliko soittajien välillä eroa soittoon tarvittavan lihasaktivaation määrässä ja mistä mahdolliset soittajien väliset erot lihasaktivaation määrässä johtuivat. Tutkimukseemme osallistuneet kaksi pianistia pitivät harjoituspäiväkirjaa valitun teoksen harjoittelusta, ja heidän esitietojaan selvitimme kyselylomakkeella. Tässä yhteydessä heille toteutimme myös ryhtitarkastukset sekä liikkuvuus- ja puristusvoimamittaukset. Hyödynsimme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation tutkimisessa EMGmittauslaitteistoa ja pianolaboratorion äänitys- sekä kuvataltiointimahdollisuuksia. Käytimme pianolaboratoriossa olevaa Yamaha Disklavier -soitinta, jolla pystyimme tutkimaan myös kosketusnopeutta. Opinnäytetyössämme pianistien lihasaktivaation mallissa ja soittotavoissa oli yhteisiä piirteitä, mutta myös eroja. Musiikillinen jännite näyttäisi olevan yhteydessä lihasaktiviteettiin selvimmin teoksen dynamiikan osalta. Pianistien välisiä EMG-tulosten eroja selittävät parhaiten heidän eriävä tapansa käyttää vartaloaan ja yläraajojaan. Opinnäytetyömme ei varsinaisesti tuottanut täysin uutta tietoa, mutta vahvisti käsityksiämme musiikillisen jännitteen ja lihasaktivaation välisestä yhteydestä. Jotta aiheesta voitaisiin tehdä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä, olisi syytä toteuttaa lisää tämän tapaisia tutkimuksia suuremmalla otannalla.

We decided to explore the connection between musical tension and muscle activation. We had an opportunity to utilize a piano laboratory, which is used by music students of Tampere University of Applied Sciences. In the laboratory we studied piano playing, muscle activation and musical tension. Since we are students from different degree programmes, we were able to investigate this topic from various points of view. Our aim was to find factors that could improve the well-being of pianists and to prevent inability to play in order to lengthen the careers of pianists. The purpose of our thesis was to investigate the connection between three different parameters of musical tension (harmony, dynamics and melodic contour) and muscle activation of muscles from upper back and upper limbs. Our research problems were to explore how muscle activations model is connected to the three parameters’ model of musical tension in Brahms Rhapsody op. 79 no. 1. We also investigated is there a difference in the amount of muscle activation the pianists need while playing and what are the reasons for possible differences in the amount of muscle activation. Two pianists who took part in our research, held a diary of practising the composition. We found out their history of piano playing with a questionnaire, and also executed posture inspections, mobility and grip force measurements to them. We used EMG-measurement and the recorders and cameras the piano laboratory offered to investigate the connection between musical tension and muscle activity. We also used a Yamaha Disklavier grand piano, with which we were able to measure the pressing speed of the keys during playing. There were similarities between the model of muscle activations and the playing manners between the pianists, but also some differences. It seems that the dynamics of the composition show the strongest connection between musical tension and muscle activation. The differences in muscle activation between the pianists results from their different ways of using their body and upper limbs. We weren’t able to find anything that hasn’t already been found, but we were able to strengthen assumptions of the connection of musical tension and muscle activation during piano playing. In order to make universal conclusions about the topic, additional work is needed with larger amount of pianists.