Häiriökysyntä Omaolo-oirearvioissa: digitaalisen viestintäkanavan vaikutus häiriökysyntään ja keinot sen vähentämiseen
Tuiskula, Roosa (2023)
Tuiskula, Roosa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153647
Tiivistelmä
Digitaaliset palvelut terveydenhuollossa ovat lisääntyneet viime vuosien aikana nopeasti. Digitaalisen teknologian käyttö voi joko huonontaa tai parantaa viestintää terveydenhuollossa. Tehokas ja asianmukainen viestintä potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä on välttämätöntä toimivan terveydenhuollon kannalta. Toimimaton digitaalinen viestintä voi aiheuttaa häiriökysyntää, eli asiakas joutuu olemaan uudelleen yhteydessä samasta asiasta terveyspalveluihin, esimerkiksi tarkentaakseen ohjeita. Häiriökysyntää voi syntyä myös digitaalisen palvelun käytäntöjen vuoksi, jos asiaa ei saada hoidettua kyseistä yhteydenottokanavaa pitkin.
Helsingin kaupungilla on käytössään digitaalisen terveydenhuollon palvelu Omaolo. Opinnäytetyössä selvitetään Omaolo-oirearvioiden, sekä niiden parissa työskentelevien sairaanhoitajien digitaalisen viestinnän vaikutusta häiriökysynnän ilmenemiseen. Omaolo-palvelun tuottaa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, HUS-yhtymän ja valtion omistama erityistehtäväyhtiö DigiFinland. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä DigiFinlandin ja Helsingin kaupungin kanssa.
Tutkimuksen kohderyhmänä toimi Helsingin kaupungin Omaolo-oirearvioita käyttävät sairaanhoitajat (n=5). Aineisto kerättiin haastattelemalla sairaanhoitajia teemahaastattelun menetelmin, sekä havainnoimalla heidän työskentelyään Omaolo-oirearvioiden parissa. Sairaanhoitajat työskentelivät Helsingin kaupungin päivystysavussa, sekä terveysasemilla. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen teemoittelu -menetelmällä.
Opinnäytetyön tuloksista koostettiin suunnitelma häiriökysynnän vähentämiseksi. Suunnitelma sisältää oirearvioiden havaitut ongelmakohdat, niiden vaikutukset sekä toimintaehdotukset häiriökysynnän vähentämiseksi. Omaolo-oirearvioiden sisällöissä on ominaisuuksia, jotka voivat lisätä häiriökysyntää ja suositellaan, että nämä häiriökysyntää luovat sanamuodot tai ristiriitaisuudet korjataan. Sairaanhoitajien puutteellinen digiosaaminen, sekä harjaantumattomuus digitaalisessa viestinnässä lisäävät häiriökysyntää, joten perehdytykseen on panostettava. Opinnäytetyön tulokset puoltavat eri toimintayksiköiden käytäntöjen yhtenäistämistä ja tehokkaiksi todettujen toimintatapojen yleistämistä. Omaolo-oirearvioiden toimivuuden kehittämiseksi asiakaskokemusten selvittäminen on välttämätöntä.
Helsingin kaupungilla on käytössään digitaalisen terveydenhuollon palvelu Omaolo. Opinnäytetyössä selvitetään Omaolo-oirearvioiden, sekä niiden parissa työskentelevien sairaanhoitajien digitaalisen viestinnän vaikutusta häiriökysynnän ilmenemiseen. Omaolo-palvelun tuottaa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, HUS-yhtymän ja valtion omistama erityistehtäväyhtiö DigiFinland. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä DigiFinlandin ja Helsingin kaupungin kanssa.
Tutkimuksen kohderyhmänä toimi Helsingin kaupungin Omaolo-oirearvioita käyttävät sairaanhoitajat (n=5). Aineisto kerättiin haastattelemalla sairaanhoitajia teemahaastattelun menetelmin, sekä havainnoimalla heidän työskentelyään Omaolo-oirearvioiden parissa. Sairaanhoitajat työskentelivät Helsingin kaupungin päivystysavussa, sekä terveysasemilla. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen teemoittelu -menetelmällä.
Opinnäytetyön tuloksista koostettiin suunnitelma häiriökysynnän vähentämiseksi. Suunnitelma sisältää oirearvioiden havaitut ongelmakohdat, niiden vaikutukset sekä toimintaehdotukset häiriökysynnän vähentämiseksi. Omaolo-oirearvioiden sisällöissä on ominaisuuksia, jotka voivat lisätä häiriökysyntää ja suositellaan, että nämä häiriökysyntää luovat sanamuodot tai ristiriitaisuudet korjataan. Sairaanhoitajien puutteellinen digiosaaminen, sekä harjaantumattomuus digitaalisessa viestinnässä lisäävät häiriökysyntää, joten perehdytykseen on panostettava. Opinnäytetyön tulokset puoltavat eri toimintayksiköiden käytäntöjen yhtenäistämistä ja tehokkaiksi todettujen toimintatapojen yleistämistä. Omaolo-oirearvioiden toimivuuden kehittämiseksi asiakaskokemusten selvittäminen on välttämätöntä.
