Varhaiskasvatuksen henkilökunnan työhyvinvointi
Koivunen, Janina; Nelimarkka, Essi (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303193829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303193829
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin varhaiskasvatuksen henkilökunnan työhyvinvointia. Tutkimuksessa tarkasteltiin työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta, millaisia kuormittavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa on ja, miten työhyvinvointia voitaisiin edistää ja kehittää. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös sitä, onko koronalla ollut vaikutusta työhyvinvointiin.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työhyvinvointia, työpahoinvointia, työuupumusta sekä työkykyä. Tutkimuksessa esitetään myös pääpiirteittäin varhaiskasvatuksen ja koronan teoreettisia lähtökohtia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Espoon kaupungin yhden palvelualueen varhaiskasvatusyksiköiltä. Vastauksia saatiin yhteensä 44. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista menetelmää.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että suurin osa vastaajista kokee työnsä varhaiskasvatuksessa mielekkääksi. Toisaalta myös suurin osa vastaajista koki työnsä kuormittavaksi. Työ koettiin henkisesti erityisen raskaaksi ja 50 prosenttia vastaajista oli kokenut työuupumusta. Koronalla koettiin olevan vaikutusta työhyvinvointiin sekä positiivisesti, että negatiivisesti. Yllättävän iso osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei koronalla ole ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Tärkeimpinä keinoina työhyvinvoinnin kehittämiseen pidettiin työilmapiirin parantamista sekä palkkojen korotusta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työhyvinvointia, työpahoinvointia, työuupumusta sekä työkykyä. Tutkimuksessa esitetään myös pääpiirteittäin varhaiskasvatuksen ja koronan teoreettisia lähtökohtia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Espoon kaupungin yhden palvelualueen varhaiskasvatusyksiköiltä. Vastauksia saatiin yhteensä 44. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista menetelmää.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että suurin osa vastaajista kokee työnsä varhaiskasvatuksessa mielekkääksi. Toisaalta myös suurin osa vastaajista koki työnsä kuormittavaksi. Työ koettiin henkisesti erityisen raskaaksi ja 50 prosenttia vastaajista oli kokenut työuupumusta. Koronalla koettiin olevan vaikutusta työhyvinvointiin sekä positiivisesti, että negatiivisesti. Yllättävän iso osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei koronalla ole ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Tärkeimpinä keinoina työhyvinvoinnin kehittämiseen pidettiin työilmapiirin parantamista sekä palkkojen korotusta.