Hoitajien kehitysehdotuksia potilasvirran ja ruuhkatilanteiden sujuvuuden lisäämiseksi yliopistosairaalan yhteispäivystyksessä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yliopistosairaalan yhteispäivystyksen hoitajien kokemuksia ja kehitysehdotuksia potilasvirran tehostamiseksi sekä ruuhkatilanteiden sujuvuuden lisäämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteispäivystyksen potilasvirran ja ruuhkatilanteiden sujuvuuden lisäämisen tueksi hoitajilta saatujen kehitysehdotusten avulla. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia kolmeen tutkimustehtävään: mitkä tekijät hidastivat yhteispäivystyksen potilasvirtaa hoitajien mielestä; mitkä tekijät lisäsivät yhteispäivystyksen ruuhkautumista hoitajien mielestä; millaisia kehitysehdotuksia hoitajilla olisi antaa yhteispäivystyksen potilasvirran ja ruuhkatilanteiden sujuvuuden lisäämiseksi.

Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä puolistrukturoitu E-lomake-kysely yhteispäivystyksen lähi-/perus- ja sairaanhoitajille syyskuussa 2022. Tutkimusaineiston käsittelymenetelmänä käytettiin laadullisen tutkimuksen induktiivista sisällönanalyysiä.

Tulosten perusteella potilasvirran sujuvuuteen yhteispäivystyksessä vaikuttivat osaamiseen liittyvät tekijät sekä potilaiden sisään- ja ulosvirtaukseen liittyvät tekijät. Osaamiseen liittyviä tekijöitä olivat mm. työskentelyn järjestelmällisyyteen liittyvät tekijät sekä työkokemus ja ammattitaito. Potilaiden sisään- ja ulosvirtaukseen liittyviä tekijöitä olivat mm. henkilökunnan riittävyys ja haasteet jatkohoito paikkojen saatavuudessa. Potilasvirran sujuvuuden tehostamiseksi ehdotettiin mm. henkilökunnan lisäämistä, työskentelyn järjestelmällisyyden kehittämistä, hoidon tarpeen arvioinnin ja potilasohjauksen kehittämistä sekä jatkohoitoon pääsyn sujuvoittamista.

Tulosten perusteella yhteispäivystyksessä ruuhkatilanteita aiheuttavia tekijöitä olivat henkilökunnan työskentelyyn liittyvät tekijät, potilaiden läpimenoaikaan liittyvät tekijät sekä päivystyksen sisään- ja ulosvirtaukseen liittyvät tekijät. Henkilökunnan työskentelyyn liittyviä tekijöitä olivat mm. henkilökunnan riittävyys sekä työkokemus ja ammattitaito. Potilaiden läpimenoaikaan liittyviä tekijöitä olivat mm. potilaiden määrä ja muut pidentynyttä läpimenoaikaa päivystyksessä aiheuttavat tekijät. Päivystyksen sisään- ja ulosvirtaukseen liittyviä tekijöitä olivat jatkohoitopaikkojen saatavuus ja päivystyksellisen hoidon tarpeellisuuteen liittyvät tekijät. Ruuhkatilanteiden sujuvuuden lisäämiseksi ehdotettiin mm. jatkohoitoon pääsyn ja kotiuttamisen kehittämistä, työskentelyn järjestelmällisyyden kehittämistä, henkilökunnan lisäämistä sekä potilaspaikkojen lisäämistä.

The purpose of this study was to describe nurses’ experiences of patient flow and overcrowding situations and to find out nurses’ suggestions to advance the patient flow and to develop the management of overcrowding in university joint emergency departments. The aim was to generate information to support decision-making to improve the patient flow and management of overcrowding in university joint emergency departments.

The material of this study was collected by sending a semi-structured questionnaire via email to all nurses that worked for any university emergency department at Uusimaa, a region of Southwest Finland, in September 2022. The data was analysed with the help of the method of inductive content analysis.

According to the nurses, the patient flow in joint emergency departments was influenced by factors related to nursing skills and factors related to an input and an output of the emergency department. The factors related to nursing skills were such as factors related to the systematicity of work, work experience and professionalism. The factors related to the emergency joint department were such as sufficiency of staff and challenges in obtaining further treatment places.

The suggestions to boost patient flow performance in joint emergency departments were to increase resources, to develop systematicity of work, to develop assessment of treatment need and to develop patient counselling.

The suggestions to improve the management of overcrowding were to develop access to further treatment, to develop discharge planning, to develop systematicity of work and to increase resources.