Hoitotyön ammattilaisten ja liikuntaneuvojien näkemyksiä yhteistyöstään ikääntyneiden kotihoidossa Rovaniemellä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyön ammattilaisten ja liikuntaneuvojien käsityksistä heidän yhteistyöstään Rovaniemen kaupungin kotihoidossa. Tutkimukseen valittiin harkinnanvaraisesti hoitotyön ammattilaisia ja liikuntaneuvojia, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa kotihoidon palveluissa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitotyön ammattilaisten ja liikuntaneuvojien välinen yhteistyö koetaan hyvänä ja tärkeänä ja sitä tehdään paljon. Liikuntaneuvonta on tuonut ikääntyneille mahdollisuuksia ulkoiluun ja muiden kuntoutusmenetelmien hyödyntämiseen. Haastatteluista nousseet kehittämisideat liittyivät hoitajapulaan, liikuntaneuvojien määrään, liikuntaneuvojien koulutukseen sekä esimiehen rooliin ja osaamiseen. Myös liikuntaneuvonnan tarpeen arvioinnissa ja kirjaamisessa hoitosuunnitelmaan nähtiin jonkin verran parantamisen varaa. Yhteistyö kartutti ymmärrystä toisen ammattiryhmän työn sisällöstä. Liikuntaneuvojien työnkuvasta tuli yhteistyön tuloksena monipuolisempi. Yhteistyö vahvisti myös jossain määrin ammatti-identiteettiä ja -osaamista. Hoitotyön ammattilaiset kokivat, että yhteistyön kautta heillä jäi enemmän aikaa keskittyä hoitotyöhön ja asiakkaita oli voitu ottaa enemmän kotihoidon puolelle. Lisäksi hoitotyön ammattilaisten mukaan joidenkin ikääntyneiden liikunnallisuus oli lisääntynyt. Opinnäytetyön tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää Rovaniemen kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämiseen, ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sekä liikuntaneuvonnan tarpeen arvioinnin ja seurannan kehittämiseen. Liikuntaneuvonnan kouluttajat voivat mahdollisesti hyötyä opinnäytetyöstä kehittääkseen liikuntaneuvonnan koulutusta liittyen ikääntyneiden kuntoutuksen erityispiirteisiin.

The purpose of this thesis was to conduct a qualitative study with the to produce information about nursing professionals’ and exercise counsellors’ perceptions of their collaboration in home care services in the City of Rovaniemi. Nursing professionals and exercise counselors who worked among elderly people in home care services were discretionarily selected for the study. The research material was collected through semi-structured interviews and analyzed using inductive content analysis.

According to the analyzed data, the collaboration between the two professional groups studied was perceived as being good and important and occurring frequently. Exercise counselling had brought opportunities for outdoor activities and utilization of other rehabilitation methods. Development ideas that emerged from the interviews were related to the nursing shortage, the number of exercise counsellors, exercise counsellor education, and the role and competence of the supervisor. Based on the answers, there is also some room for improvement in the evaluation and recording of the need for exercise counselling in the treatment plan. The collaboration increased the understanding of the content of the work of the other professional group. Similarly, the contents of the work of the exercise counsellors became more diverse. The results also showed that to some extent the collaboration also strengthened the professional identity and know-how of both professional groups. The nursing professionals felt that the collaboration enabled them to focus more on nursing work, thus allowing them to take more clients in the home care services. Furthermore, according to nursing professionals, physical activity had increased in some elderly people.

The results of this thesis can potentially be used to develop the structure of the home care service personnel in the city of Rovaniemi, to strengthen the health and functional capacity of the elderly, and to develop exercise counselling needs assessment and follow-up. Exercise counselling educators may potentially benefit from this thesis and be able to develop exercise counselling education from the perspective of special issues in elderly rehabilitation.