Hulevesikaivon valinta rakentamisessa: ritiläkaivon ja kitakaivon vertailua

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli vertailla betonista ja muovista ritilä- ja kitakaivoa hulevesikaivoina. Työn tavoitteena oli selvittää syitä, joiden perusteella kaivotyyppi ja sen materiaali valitaan hankkeen suunnitteluvaiheessa sekä vaikutuksia, joita valinnalla on urakoinnin ja kunnossapidon kannalta. Aihe opinnäytetyölle syntyi Tieluiska Oy:n työmaapäällikkö Toni Hangan kanssa käydystä keskustelusta, kun tämä toi esiin hulevesikaivojen laadulliset haasteet osana kadun kuivatusta, erityisesti ritiläkaivoissa, joka on yleisimmin käytetty kaivotyyppi hulevesikaivoissa. Samalla pohdittiin syitä, miksi ritiläkaivojen sijaan ei käytetä enemmän kitakantisia kaivoja.

Opinnäytetyössä perehdytään yleisellä tasolla hulevesien hallintaan ja siihen liittyvään lainsäädäntöön, hulevesiviemäröintiin, kaivomateriaaleista betoniin ja muoviin sekä kaivon kansistoista ritilä- ja kitakansistoon. Työssä vertaillaan betonia ja muovia hulevesikaivon rakennusmateriaalina sekä ritilä- ja kitakaivoa hulevesikaivotyyppeinä. Työssä tarkastellaan Helsingin kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin käytäntöjä hulevesikaivoissa. Työllä ei ole toimeksiantajaa. Tietolähteinä työssä on käytetty alan kirjallisuutta, verkkolähteitä, erilaisia yleisiä rakennusohjeita sekä asiantuntijahaastatteluja eri organisaatioista rakennuttamisen, suunnittelun, urakoinnin ja kunnossapidon osa-alueilta.

Suunnittelussa ja rakennuttamisessa valinnat kaivomateriaaleissa perusteltiin vahvasti kunnossapidon kautta. Rakennuttamisessa ja maarakennusurakoinnissa muovikaivot koettiin kustannustehokkaaksi ja nopeaksi tavaksi rakentaa mutta kunnossapidon ja päällystystyön kannalta betonikaivojen koettiin olevan huomattavasti parempi vaihtoehto kestävyyden, laadun ja työstettävyyden vuoksi.

Kitakaivot koettiin parempana ja toimivuudeltaan varmempana vaihtoehtona erityisesti päällystystyössä ja Hämeenlinnan kunnossapidossa, vaikka Hämeenlinnassa niiden käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. Samalla havaittiin ristiriita Hämeenlinnan osalta, että ritiläkaivon valinta perusteltiin kunnossapidon kautta, vaikka kunnossapidosta toivottiin kitakaivojen käytön lisäämistä rakentamisessa. Haastattelujen yhteydessä kitakaivoista ei juurikaan noussut huonoja puolia esiin, toisin kuin ritiläkaivoissa, joista erityisesti päällysteeseen liittyvät ongelmat olivat keskeisimpänä.