Hyvän kohtelun suunnitelma ammatilliseen perhekotiin

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää ammatillisen perhekodin laatua. Tavoitteena oli myös lisätä ja vahvistaa nuorten mahdollisuutta osallistua itseään koskevan palvelun laadun parantamiseen. Kehittämistyö tehtiin yhteiskehittämisenä ammatillisessa perhekodissa asuvien sijoitettujen nuorten ja siellä asuvien ja työskentelevien aikuisten sekä perhekodista jo itsenäistyneiden nuorten kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa hyvän kohtelun suunnitelma yksityiseen ammatilliseen perhekotiin, jossa tuotetaan luvanvaraista perhehoitoa.

Tämän kehittämistyön aihe liittyy 1.1.2020 voimaan astuneeseen lastensuojelulain muutokseen, joka velvoittaa lastensuojelulaitoksia tekemään hyvää kohtelua koskevan suunnitelman osana omavalvontaa yhdessä sijoitettujen lasten kanssa. Vaikka velvoite ei koskekaan ammatillisia perhekoteja, suunnitelman tekeminen perhekotiin tukee lasten itsemääräämisoikeutta, osallisuutta sekä lisää avoimuutta ja yhteisymmärrystä perhekodin säännöistä ja toimintatavoista.

Teoriaosuudessa on avattu lastensuojelun prosessia ja ammatillisen perhekodin sijoittumista prosessiin, hyvän kohtelun suunnitelmaa ja sen käsitteitä sekä lapsen oikeuksia sijaishuollon näkökulmasta. Kehittämistyön taustaksi valittiin lisäksi kaksi tutkimusta, joissa oli kartoitettu sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia hyvinvoinnista ja kasvuympäristöstään.

Käytännön osuus toteutettiin kolmena erillisenä työpajana. Ensimmäisen työpajan tarkoituksena oli kertoa osallistujille, miten työpajatyöskentely etenee. Työpajassa kartoitettiin lisäksi heidän omia näkemyksiään ja ajatuksiaan neljästä keskeisestä teemasta; itsemääräämisoikeus, osallisuus, hyvä kohtelu ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Kahdessa varsinaisessa työskentelyyn suunnatussa työpajassa keskusteltiin ja kirjattiin ylös ajatuksia ja näkemyksiä, joiden perusteella hyvän kohtelun suunnitelma laadittiin.

Työskentelyssä osallistujat toivat esiin keskeisenä teemana toisen kunnioittamisen. Se nousi esiin keskusteltaessa eri aiheista, kuten turvallisuudesta, kiusaamisesta, omista rajoista sekä omiin ja yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Yhteisesti todettiinkin, että ajatus ”kunnioita itseäsi ja toisia” voisi ohjata kaikkea arjen toimintaa. Työskentelyssä muodostuneesta materiaalista kehittämistyön tekijä kokosi hyvän kohtelun suunnitelman kirjallisen version, joka käytiin yhdessä osallistujien kanssa läpi maaliskuun alussa. Osallistujat olivat kokeneet yhteisen työskentelyn merkitykselliseksi ja arjen käytänteitä selventäviksi.