Lehmuskoti dementia unit : towards the symptoms-relieving environment
Veselovskaya, Olga (2014)
Veselovskaya, Olga
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061212737
Tiivistelmä
Maailman väestö vanhenee ja siten muistisairaiden määrä kasvaa nopeasti. Suomi on tämän prosessin kärjessä.
Moni vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa kärsivä seniori päätyy laitoshoitoon. Hoidon,virikkeiden, sosiaalisen vuorovaikutuksen, ulkoilun ja muiden keinojen rinnalla
iso vaikutus asukkaiden elämänlaatuun on heidän asuinympäristöllään. Tätä vaikutusta ei saa aliarvioida. Ympäristö pystyy parantamaan asukkaidensa terveydentilaa
ja helpottaa oireita, ja päinvastoin pahentamaan tilannetta. Oikealla tilasuunnittelulla voidaan tukea potilaan pyrkimistä hoitaa itseään sekä toimia itsenäisesti mahdollisuuden
mukaan, innostaa liikkumiseen ja kontakteista nauttimiseen.
Osa kauan sitten rakennetuista dementiahoitolaitoksista ei täytä nykypäivän vaatimuksia ja on korjauksen tarpeessa. Korjausrakentaminen mahdollistaisi asukkaiden elämänlaadun korottamisen, vähentäisi hoitohenkilökunnan kuormitusta ja merkitsisi taloudellisia etuja.
Opinnäytetyön tutkimusosassa kuvataan dementiaystävällisen suunnittelun periaatteet. Aloitetaan dementian ymmärtämisestä. Seuraavaksi kerätään restoratiivisen
ympäristön periaatteet. Tutkiessa demetiaoireita todetaan, että osa niistä on yhteydessä ympäristöön. Kirjallisuuden katsauksen ja analyysin jälkeen esitetään keinoja, millä sisustusarkkitehtuuri voi merkittävästi vähentää osan oireista. Havainnot ovat kuvitettu löytämilläni esimerkkeillä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää dementiaystävällisen ympäristön periaatteet ja soveltaa niitä Lehmuskoti-dementiayksikön puoliyksityisiin tiloihin.
Moni vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa kärsivä seniori päätyy laitoshoitoon. Hoidon,virikkeiden, sosiaalisen vuorovaikutuksen, ulkoilun ja muiden keinojen rinnalla
iso vaikutus asukkaiden elämänlaatuun on heidän asuinympäristöllään. Tätä vaikutusta ei saa aliarvioida. Ympäristö pystyy parantamaan asukkaidensa terveydentilaa
ja helpottaa oireita, ja päinvastoin pahentamaan tilannetta. Oikealla tilasuunnittelulla voidaan tukea potilaan pyrkimistä hoitaa itseään sekä toimia itsenäisesti mahdollisuuden
mukaan, innostaa liikkumiseen ja kontakteista nauttimiseen.
Osa kauan sitten rakennetuista dementiahoitolaitoksista ei täytä nykypäivän vaatimuksia ja on korjauksen tarpeessa. Korjausrakentaminen mahdollistaisi asukkaiden elämänlaadun korottamisen, vähentäisi hoitohenkilökunnan kuormitusta ja merkitsisi taloudellisia etuja.
Opinnäytetyön tutkimusosassa kuvataan dementiaystävällisen suunnittelun periaatteet. Aloitetaan dementian ymmärtämisestä. Seuraavaksi kerätään restoratiivisen
ympäristön periaatteet. Tutkiessa demetiaoireita todetaan, että osa niistä on yhteydessä ympäristöön. Kirjallisuuden katsauksen ja analyysin jälkeen esitetään keinoja, millä sisustusarkkitehtuuri voi merkittävästi vähentää osan oireista. Havainnot ovat kuvitettu löytämilläni esimerkkeillä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää dementiaystävällisen ympäristön periaatteet ja soveltaa niitä Lehmuskoti-dementiayksikön puoliyksityisiin tiloihin.