Lehmuskoti dementia unit : towards the symptoms-relieving environment

Abstract

As the world population is aging, the number of demented seniors is growing up. Finland is leading in this process.

Many seniors who suffer from mid or late stage of dementia land in an institutional care. In addition to medical treatment, stimuli, social interaction, outdoor recreation, their life quality is hugely affected by the living environment. Its influence cannot be underestimated. The environment is able to improve general health condition and relieve the resident’s symptoms, or it can further worsen them. In the best case it can support patients' attempts to cope with everyday tasks as much as possible, to encourage phisical activity and to enjoy the social contacts.

Part of existing dementia care facilities, which are built long ago and are not fulfilling present-day requirements, could be renovated now. The renovation would enable to improve the residents’ quality of life, reduce the staff’s workload and have an economical benefit. The study outlines the principles of dementia-friendly design. First, it briefly describes the dementia. Next, general principles of well-being supportive architecture are collected. The study examines the dementia symptoms and finds the connection between some of them and the environment. Reviewing and analyzing the literature, I present means with which interior architecture can significantly reduce some of the symptoms. I support the findings by my own examples.

The target of the thesis is to discover what is dementia-friendly environment and to apply its principles to the semi-private premises of Lehmuskoti dementia care unit.

Maailman väestö vanhenee ja siten muistisairaiden määrä kasvaa nopeasti. Suomi on tämän prosessin kärjessä.

Moni vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa kärsivä seniori päätyy laitoshoitoon. Hoidon,virikkeiden, sosiaalisen vuorovaikutuksen, ulkoilun ja muiden keinojen rinnalla iso vaikutus asukkaiden elämänlaatuun on heidän asuinympäristöllään. Tätä vaikutusta ei saa aliarvioida. Ympäristö pystyy parantamaan asukkaidensa terveydentilaa ja helpottaa oireita, ja päinvastoin pahentamaan tilannetta. Oikealla tilasuunnittelulla voidaan tukea potilaan pyrkimistä hoitaa itseään sekä toimia itsenäisesti mahdollisuuden mukaan, innostaa liikkumiseen ja kontakteista nauttimiseen.

Osa kauan sitten rakennetuista dementiahoitolaitoksista ei täytä nykypäivän vaatimuksia ja on korjauksen tarpeessa. Korjausrakentaminen mahdollistaisi asukkaiden elämänlaadun korottamisen, vähentäisi hoitohenkilökunnan kuormitusta ja merkitsisi taloudellisia etuja.

Opinnäytetyön tutkimusosassa kuvataan dementiaystävällisen suunnittelun periaatteet. Aloitetaan dementian ymmärtämisestä. Seuraavaksi kerätään restoratiivisen ympäristön periaatteet. Tutkiessa demetiaoireita todetaan, että osa niistä on yhteydessä ympäristöön. Kirjallisuuden katsauksen ja analyysin jälkeen esitetään keinoja, millä sisustusarkkitehtuuri voi merkittävästi vähentää osan oireista. Havainnot ovat kuvitettu löytämilläni esimerkkeillä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää dementiaystävällisen ympäristön periaatteet ja soveltaa niitä Lehmuskoti-dementiayksikön puoliyksityisiin tiloihin.