Sosiaalisen median markkinointi : case Amurin museokortteli
Hannula, Ada (2023)
Hannula, Ada
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304054836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304054836
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin sosiaalisen median markkinointia museoiden näkökulmasta, eri sosiaalisen median kanavia ja erilaisia julkaisuja sekä niiden toimivuutta markkinoinnin kannalta. Työn tavoitteena oli lisätä toimeksiantajan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ohjeistettujen julkaisujen avulla. Tarkoituksena oli, että toimeksiantaja saa sosiaalisen median julkaisujen ohjeistuksen eli idealistan käyttöönsä kesäksi 2023.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sosiaalista mediaa ja sosiaalisen median markkinointia yleisesti. Sosiaalisen median kanavista tarkasteluun otettiin Instagram ja Facebook. Myös podcastin mahdollisia hyötyjä museolle käsiteltiin teoriassa. Lisäksi teoriassa käsiteltiin sisältömarkkinointia sekä museoiden markkinointia.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelminä käytettiin benchmarkingia ja teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahta henkilöä, jotka ovat työskennelleet museossa viestintä- ja markkinointivastaavina. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, joka toteutettiin aineistolähtöisesti ja teoriaohjaavasti. Benchmarkingin tavoitteena oli löytää toisten museoiden sosiaalisesta mediasta kehitysehdotuksia ja esimerkkijulkaisuja, joita toimeksiantaja voisi hyödyntää omassa sosiaalisessa mediassa.
Opinnäytetyön keskeisimpinä tuloksina esiin nousi seuraavien asioiden tärkeys sosiaalisessa mediassa: julkaisujen säännöllinen aikataulu, monipuoliset julkaisut, vuorovaikutuksellisuus ja katsojien osallistaminen, lyhyet videot sekä uusien trendien seuraaminen. Tutkimuksen avulla selvisi myös, mitä trendejä museoiden markkinoinnissa on sekä millaisia markkinointimahdollisuuksia on tulevaisuudessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sosiaalista mediaa ja sosiaalisen median markkinointia yleisesti. Sosiaalisen median kanavista tarkasteluun otettiin Instagram ja Facebook. Myös podcastin mahdollisia hyötyjä museolle käsiteltiin teoriassa. Lisäksi teoriassa käsiteltiin sisältömarkkinointia sekä museoiden markkinointia.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelminä käytettiin benchmarkingia ja teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahta henkilöä, jotka ovat työskennelleet museossa viestintä- ja markkinointivastaavina. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, joka toteutettiin aineistolähtöisesti ja teoriaohjaavasti. Benchmarkingin tavoitteena oli löytää toisten museoiden sosiaalisesta mediasta kehitysehdotuksia ja esimerkkijulkaisuja, joita toimeksiantaja voisi hyödyntää omassa sosiaalisessa mediassa.
Opinnäytetyön keskeisimpinä tuloksina esiin nousi seuraavien asioiden tärkeys sosiaalisessa mediassa: julkaisujen säännöllinen aikataulu, monipuoliset julkaisut, vuorovaikutuksellisuus ja katsojien osallistaminen, lyhyet videot sekä uusien trendien seuraaminen. Tutkimuksen avulla selvisi myös, mitä trendejä museoiden markkinoinnissa on sekä millaisia markkinointimahdollisuuksia on tulevaisuudessa.
