Vanhempien osallisuus koulunkäynnin nivelvaiheessa : lapsen siirtyessä alakoulusta yläkouluun

Abstract

Opinnäytetyön aihe on vanhempien osallisuus koulunkäynnin nivelvaiheessa eli lapsen siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Osallisuutta tarkastellaan työssä vanhempien keskinäisen tutustumisen ja tuntemisen kautta. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa vanhempien halukkuutta verkostoitua keskenään sekä kartoittaa verkostoitumisen mahdollisuuksia osallisuuden lisääjänä. Selvityksessä kartoitetaan vanhempien omaa kokemusta osallisuudestaan lapsen koulumaailmaan sekä sitä, millä keinoin osallisuutta voitaisiin tarvittaessa lisätä. Opinnäytetyö koostuu kahdesta tutkimusosuudesta. Ensimmäinen on kuraattorin haastattelu ja toinen osa on erään Etelä-Suomen yläkoulun seitsemännen luokan oppilaiden huoltajille keväällä 2013 ja syksyllä 2013 teetetty kysely.

Kysely lähetettiin yhteensä 217 huoltajalle, ja siihen vastasi yhteensä 108 huoltajaa. Kyselyn alkuperäinen tarkoitus oli kartoittaa vanhempien tämän hetkistä osallisuuden kokemusta lapsen koulumaailmaan, mutta kyselylomake osoittautui tältä osin epäpäteväksi, eikä vastausta kysymykseen saatu. Tutkimuskysymystä muokattiin uudelleen: ovatko vanhemmat halukkaita ver-kostoitumaan? Lisäksi tarkasteltiin lapsen luokkatovereiden mahdollista vaihtumista ja sen vaikutuksia vanhempien osallisuuteen. Kyselyssä haastettiin vanhempia pohtimaan verkostoitumisen mahdollisuuksia osallisuuden lisääjänä. Koulua tutkimuksessa edustaa omalta osaltaan kuraattorin haastattelu. Kuraattorin nimi ja koulupiiri ovat yksityisyyden suojaamiseksi jätetty kokonaan mainitsematta. Haastattelussa pohditaan koulun ja vanhempien roolia lapsen kouluarjessa sekä käydään läpi keinoja, joilla vanhempien osallisuutta voitaisiin lisätä. Haastattelussa nousivat esille myös ala- ja yläkoulujen väliset erot suhteessa vanhempien osallisuuteen. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa vanhempien osallisuuden kokemuksesta ja näkemyksistä sen lisäämiseksi, ennen kaikkea verkostoitumisen avulla.

Opinnäytetyön hypoteesina oli, että vanhemmat kaipaisivat enemmän osallisuutta ja olisivat halukkaita verkostoitumaan keskenään, koska heidän lastensa siirtyessä alakoulusta yläkouluun vaihtuvat lasten luokkatoverit uusiin ja vanhemmille vieraisiin oppilaisiin. Tästä johtuen vanhemmat eivät ehkä tunne toisiaan kovin hyvin. Opinnäytetyön kyselyssä vanhemmilta kysyttiin lapsensa luokkatovereiden vaihtumista yläkouluun siirryttäessä. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 106 eli 98 % ilmoitti lapsensa luokkatovereiden vaihtuneen joko osittain tai kokonaan. Ne vanhemmat, joiden lasten luokassa luokkatoverit olivat vaihtuneet, olivat selvästi halukkaita verkostoitumaan ja pitivät tutustumista toisiin vanhempiin tärkeänä ja hyvänä asiana. Näistä vanhemmista 69 % oli valmiita verkostoitumaan luokan toisten vanhempien kanssa.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan verkostoitumisen ja osallisuuden käsitteiden lisäksi myös sosiokulttuurista innostamista, joka liittyy vanhempien osallistamiseen ja toimintaan oman osallisuutensa lisäämiseksi. Työn kannalta oleellista on myös nuoruusiän läpikäyminen sekä kasvatuskumppanuudesta puhuminen. Keskeisiin käsitteisiin kuuluu oleellisesti myös nivelvaihe-käsite.

The topic of this study is the participation of parents in their children’s school life, when switching from elementary school to an upper comprehensive school (from grade 6 to grade 7). During the study we observed about participation through the parents mutual knowledge of each other. The study focuses on the parent's own experience of their participation, and on how it could be increased in this transition phase. The study consists of two parts. The first part is an interview of a curator. The second part is a survey to the guardians of 7th grade pupils in an upper comprehensive school in Southern Finland. The survey was put in to practice during spring and autumn 2013.

217 guardians received the survey, 108 of them replied. The survey turned out not to be able to answer the original research question (parent's experience of the participation); so the question was re-formed into: "are parents willing to network?” Furthermore, the changes in pupils' classmates and the relative affect in parents’ participation were points of interest for the study. The survey challenged parents to evaluate the benefits of networking as a way of increasing participation. The school's point of view is expressed through the interview of the curator. The curator's name and school region are not mentioned for privacy reasons. The interview concentrates on the roles of school and parents in pupils’ everyday life, and goes through the means for increasing the parental participation. The interview also ponders the differences in parents' participation, whether the children are in elementary school or in upper comprehensive school.

The hypothesis of the study was that the parents would want to participate more and be willing to network with each other, given that in the transition phase many of their children's classmates will have changed. In this phase also the parents might not know each other. A total of 98 percentage of parents who answered the survey said that their children's classmates have changed either partly or completely. A total of 69 percentage of these same parents were willing to network and thought that getting familiar with other parents would be important and beneficial. This proves the hypotheses.

In addition to networking, and participation, an important aspect of this study is sociocultural animation, concerning the ways to have parents participating, and their own actions to increase participation. The study goes through youth as a period of life, and educational partnership between the parents and schools. Transition phase is also a keyword for this study.