Ikäihmisten kokemuksia palveluohjauksesta ja sen kehittämisestä Alavudella

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Alavuden palveluohjaustoimintaa vastaamaan ikäihmisten tarpeita ja toiveita. Tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten kokemuksia ja mielipiteitä palveluohjauksesta. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat yli 65-vuotiaat, joille oli tehty palvelutarpeen arviointikäynti keväällä 2013.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin sekä kyselylomaketta että teemahaastattelua. Tutkimuksessa oli kolme teemaa, joiden pohjalta kyselylomake laadittiin. Kyselylomakkeesta saadut tulokset auttoivat luomaan teemahaastattelurungon ja teemahaastattelua käyttämällä voitiin syventää kyselylomakkeesta saatuja tuloksia.

Kyselylomake ja saatekirjelmä lähetettiin 15 ikäihmiselle ja vastauksia palautui kuusi (6). Haastatteluun halukkaita ikäihmisiä oli yhdeksän (9), joista kuusi (6) haastattelua toteutui. Haastattelut tehtiin ikäihmisten kotona.

Sekä kyselyn että haastattelun vastauksien perusteella ikäihmiset kokivat palvelutarpeen arviointikäynnin monipuolisena. Käynnillä oli saatu tietoa ikäihmisten palveluista ja etuuksista. Palveluohjaajien ammattitaitoon oltiin erityisen tyytyväisiä. Haastatteluissa nousi esiin ikääntyneiden kokemukset kotona asumisen tärkeydestä sekä sitä tukevasta palveluverkosta. Palveluverkko koostui kotihoidosta, tukipalveluista, läheisten antamasta avusta ja apuvälineistä. Omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat mm. jälkikasvu, hengellisyys ja puoliso. Tuloksista nousi esiin tiedottamisen kehittäminen. Ajankohtaista tietoa toivottiin mm. harrastusmahdollisuuksista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelutarpeen arviointikäynti auttaa ikäihmisiä hyödyntämään pirstaleisen palvelujärjestelmän osia sekä tukee kotiutustilanteissa. Palveluohjaaja on tärkein yhdyslenkki toimivan palveluketjun kokoamisessa.

The purpose of the thesis was to examine the experiences of elderly people’s needs and aspirations of case management in Alavus. The target group of the study was over 65 year-old persons who had undergone a service needs assessment visit in the spring of 2013.

A qualitative research method was used in the study. The research data was collected by questionnaire and theme interviews. The questionnaire was based on three main themes. The results of the questionnaire helped to create the frame of the theme interview. The theme interview was used to deepen the questionnaire results. Six elderly persons answered to both the questionnaire and the interview. The interviews were conducted at elderly people’s home.

According to questionnaire and interview responses, the elderly people felt that the content of service needs assessment visit was comprehensive. The interviewed elderly people felt that they received a lot of information about elderly people’s services and benefits. The interviewed elderly appreciated the professional skills and knowledge of the case managers. The interviews brought about a few aspects that were particularly important for elderly people. These were the possibility of elderly people to live at home and the importance of the supporting service network. The service network consisted of home care and its support services, the assistance from relatives and assistive devices. As resources for wellbeing, the elderly mentioned their offspring, spouses and spirituality. As a development idea, elderly people thought the need to receive information more efficiently and comprehensively about local services and activities for elderly people. The interviewed persons expected more information for example about recreational opportunities.

In conclusion, it can be said that the service needs assessment visit is an important part when multiple services of elderly people are coordinated. It helps to shape the service system and support in situations where elderly persons are moving for example from hospital home.