Arbetshandledning: för alla som vill lära sig och utvecklas i sitt arbete

Abstract

Den föreliggande studien undersöker nya trender, evidenta metoder inom arbetshandledning som stöder ledarens och personalens arbetshälsa och välbefinnande. KASAM, känsla av sammanhang valdes som teoretisk utgångspunkt för studien och arbetshandledning som intersubjektiv process stöder förståelsen för det material som samlats in. De frågeställningarna som studien söker svar på är följande: Hur kan arbetshandledning stöda begriplighet, hanterbarhet och meningsfullhet för arbetstagaren? Hur kan KASAM stöda arbetshandledning? Vilka nya trender kan skönjas i den evidensbaserade publikationen under de senaste 10 åren?

Scoping review användes för att samla in evidenta metoder och även via grå litteratur fånga in de nya trender som arbetshandledning erfar.

Resultatet visar att arbetshandledning är ett verktyg som väl passar för individer som vill lära sig och utvecklas i sitt arbete. I flera studier kommer fram fördelar med grupparbetshandledning, där gruppens medlemmar kan lära av varandra och kan utbyta erfarenheter medan andra studier fokuserar mer på etik och ledarskap. Reflektionens betydelse i processen där de handleddas kreativitet frigörs betonas i de inkluderade artiklarna. För att stöda begriplighet, hanterbarhet och meningsfullhet i arbetshandledning är det av värde att balansera stödjande gemenskap mellan att väcka reflektion. Resultaten visar också på att arbetshandledning är en outnyttjad makt i utvecklingen av personal och arbetsgemenskaper. Samtidigt visar resultaten att det krävs motivation och vilja att utveckla sitt arbete hos den handledda för att arbetshandledningen ska ha någon gynnsam effekt.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uusia trendejä, tieteellisesti todistettuja työnohjauksen menetelmiä, jotka tukevat johtajan ja henkilöstön työterveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksen teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin KASAM, koherenssin tunnetta ja työnohjaus intersubjektiivisena prosessina tukee kerätyn aineiston ymmärtämistä. Kysymykset joihin tutkimuksessa etsitään vastauksia ovat seuraavat: Miten työnohjaus voi tukea työntekijän ymmärrettävyyttä, hallittavuutta ja mielekkyyttä? Miten KASAM voi tukea työnohjausta? Mitä uusia suuntauksia todisteisiin perustuvassa julkaisussa on havaittavissa viimeisen 10 vuoden aikana?

Scoping-katsauksen avulla kerättiin tieteellistä artikkelia ja myös harmaan kirjallisuuden kautta löydetty työohjauksen uusia trendejä.

Tulokset osoittavat, että työnohjaus on työkalu, joka sopii hyvin henkilölle, jotka haluavat oppia ja kehittyä työssään. Useat tutkimukset osoittavat etuja ryhmätyöohjauksesta, jossa ryhmän jäsenet voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa kokemuksia, kun taas muut tutkimukset keskittyvät enemmän etiikkaan ja johtajuuteen. Mukana olevissa artikkeleissa korostetaan reflektoinnin merkitystä mentoroitavien luovuuden vapauttamisessa. Työnohjauksen ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja mielekkyyden tukemiseksi on arvokasta tasapainottaa kannustava yhteisö ja pohdiskelun herättäminen. Tulokset osoittavat myös, että työnohjaus on hyödyntämätön voima henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämisessä. Samalla tulokset osoittavat, että ohjattavalta vaaditaan motivaatiota ja halukkuutta panostaa ja kehittää työhönsä, jotta työnohjauksella olisi suotuista vaikutus.

The present study examines new trends, evident methods in work supervisions that support the occupational health and well-being of the leader and staff. KASAM, sense of context was chosen as theoretical starting point for the study and work supervision as intersubjective process support the understanding of the material collected. The questions to which the study seeks answers are the following: How can work coaching support comprehensibility, manageability and meaningfulness for the employee? How can sense of coherence, SOC, support work supervision? What trends can be discerned from evidencebased publications?

Scoping review was used to collect evident methods and via gray literature to capture the new trends experienced by work supervision.

The results show that work supervision is a tool that is well-suited for individuals who wants to learn and develop in their work. Several studies show the advantages of work supervision done in group settings, where members are given the possibility to learn from others and exchange experiences, while other studies focus more on ethics and leadership. Furthermore, the importance of reflection in the process is emphasized in the studies, this allows the participants to free their creativity. To support comprehensibility, manageability, and meaningfulness in work supervision, it is valuable to balance the role of providing a supportive community with the goal of provoking reflection. The result also shows that work supervision is a relatively unutilized tool in personnel development and the development of good working environments. However, the results also show that it requires motivation and a will to develop one's work from the supervision participant for it to have a beneficial effect.