Ohjaajan työtapojen arviointi : aikuisten kehitysvammaisten musiikkiryhmä

Abstract

Opinnäytetyössäni tutkin aikuisten kehitysvammaisten musiikkiryhmän ohjaamista. Minkälainen musiikillinen sisältö innostaa aikuisia kehitysvammaisia osallistumaan? Miten käytän varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapoja? Millaisia muita työmenetelmiä tarvitsen tukeakseni osallistumista? Kiinnostuin aiheesta aloittaessani musiikkiryhmän ohjaamistyön päivätoimintakeskuksessa. Tällöin syntyi tarve oppia, miten sovellan varhaisiän musiikkikasvatuksen työtapoja aikuisten kehitysvammaisten musiikkiryhmätoiminnassa.

Tutkimusaineistonani on kahdeksan ohjaamaani videoitua aikuisten kehitysvammaisten musiikkiryhmäkertaa, heidän vastaavan ohjaajansa haastattelu sekä tuntimuistiinpanoni. Musiikkiryhmäkerrat toteutettiin kehitysvammaisten asumisyksikössä ja jokainen tunti kesti 45 minuuttia. Haastattelu kesti liki tunnin ja se videoitiin. Tein muistiinpanoja jokaisen tuntikerran jälkeen ohjaamisestani. Tutut laululeikit, toivelaulut sekä erilaisten soittimien kokeileminen innostivat eniten osallistumiseen. Varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavoista käytettiin eniten laulua, liikettä sekä soittoa toistojen kautta perussykkeessä, kuvatuen ja apuvälineiden avulla. Osallistumisen tukemiseksi ohjaaja tarvitsi muita työmenetelmiä kuten kommunikaatiomenetelmien osaamista, kuvionuottimenetelmän hallintaa sekä lähtökohdaksi positiivista pedagogiikkaa.

Opinnäytetyöstä voivat hyötyä ja sitä voi soveltaa muut musiikkikasvattajat, joilla on kehitysvammaisia ryhmässään.

Avainsanat: Osallistuminen, kehitysvamma, erityispedagogiikka, positiivinen psykologia, musiikkipedagogi, musiikkikasvatus, varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavat, ohjaus, kommunikaatio.

In my thesis, I examined the instruction of a music group for adults with intellectual disabilities. What kind of musical content inspires adults with intellectual disabilities to participate? How do I use the elements of music practice in early childhood music education in such a group? What other working methods do I need to support participation? I became interested in the topic when I started directing a music group at a day activity center.

My research material consists of eight videorecorded music group sessions with adults with intellectual disabilities, an interview with their own instructor, and my lesson notes. The music group sessions were held in a residence for people with intellectual disabilities, and the duration of each class was about an hour. I conducted the 60-minute interview via Zoom and it was recorded.

Most students were inspired to participate when we did familiar song games and sang songs they have requested, as well as when all group members had the opportunity to try different instruments. The most frequently used elements of music practice in early childhood music education included singing, movement and playing trough repetitions in the basic rhythm, with the help of image support and aids. In order to support participation, the instructor needed other working methods, such as knowledge of communication methods, mastery of the Figurenotes method, and positive pedagogy. The thesis can be useful and can be applied by other music educators who have students with intellectual disabilities in their group.

Keywords: Participation, intellectual disability, special pedagogy, positive psychology, music pedagogue, music education, elements of music practice in early childhood music education, guidance, communication.