Mediakasvatuksen menetelmät ja mediataitojen oppiminen Turun Lukuinto-hankkeessa

Abstract

Opinnäytetyössä arvioidaan Turun Lukuinto-hankkeessa kehitettyjä mediakasvatuksen menetelmiä mediataitojen oppimisen näkökulmasta ja kirjastotyöhön soveltuvuuden kannalta. Valtakunnallisen Lukuinto-ohjelman pilotissa olivat mukana Turun kaupunginkirjasto ja Puolalan koulun vuosiluokat 1.–9., ja tavoitteena oli kehittää uusia toimintamalleja koululaisten luku- ja kirjoitustaidon sekä erityisesti medialukutaidon parantamiseen.

Työ koostuu kahdesta osasta: toiminnallinen osio sisältää neljäntoista koulun ja kirjaston yhteistyöhön soveltuvan menetelmän sanalliset kuvaukset, ja tutkimuksellinen osio raportoi oppilaille toteutettua survey-kyselyä, jolla selvitettiin eri menetelmiin osallistuneiden oppilaiden mediataitojen oppimista.

Alakoululaisten kanssa toteutettuja mediakasvatuksen menetelmiä olivat elokuva-arvostelujen tekeminen videomuodossa, draamatyöpajat, oppilaat reporttereina, lasten ja vanhempien medialukupiiri, kirja-arvioiden ja videoiden tekeminen lasten kirjallisuuslehti Vinskiin sekä tarinadraamatyöpajat. Yläkoululaisille soveltuvia menetelmiä olivat kirjastokierroksen toteutus QR-koodikävelynä, runoluokkakuva, yläkoululaiset mediavinkkareina, verkkokirjaston opastus QR-koodisuunnistuksena ja digitarinat. Sekä ala- että yläkouluun sovellettuja menetelmiä olivat kirjavinkkivideot, kirjavinkkisarjakuvat ja virtuaalinen kirjailijavierailu, jossa kokeiltiin Lukukeskuksen uutta vierailukonseptia.

Oppilaille suunnatussa lomakekyselyssä selvitettiin monivalintakysymyksin oppilaiden omaa arviota heidän oppimistaan tiedonhaun taidoista, tekijänoikeusasioista, mediatuotannosta sekä faktan, fiktion ja lajityyppien erottamiseen ja mediailmaisuun liittyvistä taidoista.

Parhaiksi menetelmiksi osoittautuivat kyselyn ja toiminnallisen arvioinnin perusteella kirjavinkkivideot, kirjavinkkisarjakuvat, verkkokirjaston opastus QR-koodisuunnistuksena, mediavinkkaus, QR-koodikävely sekä mahdollisesti draamatyöpajat.

This thesis evaluates the media education methods developed in the Turku Lukuinto project from the perspective of students’ acquisition of media skills and the methods’ feasibility in library work. In the national Lukuinto (“Reading rage”) program 30 school and library pairs piloted methods for improvement of students’ reading and writing skills. The Turku pilot involved Turku City Library and classes 1–9 at Puolala school, and it aimed especially at improving media literacy among the students.

The thesis consists of two parts: the first, functional part describes the 14 methods developed for school-library co-operation during the project, and the second part reports the results of a student survey on how the media skills of the students taking part in the project developed by using the different methods.

The methods used with primary school students included film review videos, drama workshops, students as reporters, children’s and parents’ media reading circle, writing book reviews for children’s literary magazine Vinski, and story-drama workshops. The methods applied for secondary school students were a library tour with QR codes, poetic class portraits, media talks, QR codes used in OPAC instruction, and digital storytelling. Both primary and secondary school students participated in creating book talk videos, book talk comics, and a virtual author visit, in which a new concept by the Finnish Reading Center was tested.

The student survey provided information on the students’ self-assessment of the media skills they had learned, namely information seeking skills, copyright issues, media production skills, differentiating between fact and fiction and different genres, and self-expression through media.

The survey and functional assessment provided information on the best methods, which were book talk videos, book talk comics, QR codes used in OPAC instruction, media talks, library tour with QR codes and possibly drama workshops.