Betonielementtien uudelleenkäytön potentiaaliselvitys

Abstract

Purkubetonista kierrätetään Suomessa tällä hetkellä noin 80 prosenttia pääosin murskeena. Kierrätysasteen kasvuun tarvitaankin yhä uusia kierrätystapoja, kuten purkuelementtien uudelleenkäyttöä suoraan uudisrakennuksen osina.

Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää Pohjola Rakennus Oy Suomen toimeksiantona betonielementtien uudelleenkäytön potentiaali. Konkreettisina osatavoitteina oli selvittää uudelleenkäytettävien betonielementtien työvaiheet, menetelmät ja kustannukset uudelleenasennusvalmiuteen asti, verrata uudelleenkäytettävien elementtien kokonaiskustannusta vastaavien uusien elementtien kustannuksiin sekä laatia työn tilaajalle arviointityökalu purkukohteen betonielementtien uudelleenkäytön potentiaalin määrittämiseen.

Opinnäytetyössä selvitettiin uudelleenkäytettävien betonielementtien työvaiheet, menetelmät ja kustannukset uudelleenasennusvalmiuteen asti sekä kirjallisuusselvityksenä että asiantuntijahaastatteluin. Lisäksi työssä toteutettiin kohdevierailu purkukohteeseen kokonaisuuden konkretian hahmottamiseksi.

Työn ensimmäisenä tuloksena muodostettiin betonielementtien uudelleenkäytön tarkennettu prosessi päävaiheineen, alivaiheineen sekä toimenpiteineen ja menetelmineen. Työn toisena tuloksena luotiin kustannusarviot tarkennetun prosessin päävaiheille, alivaiheille ja niiden toimenpiteille perustuen asiantuntijahaastatteluista ja Rakennustiedon RT-kustannuslaskenta palvelusta saatuihin kustannustietoihin. Työn kolmantena tuloksena laadittiin työn tilaajalle Excel-arviointityökalu purkukohteen betonielementtien uudelleenkäytön kustannusarvion ja potentiaalin määrittämiseen. Työ on toisen ja kolmannen tuloksen sisällön osalta luottamuksellinen.

Asiantuntijahaastattelujen perusteella betonielementtien uudelleenkäyttö asuinrakennuskohteissa ja näiden kohteiden toteuttaminen on vielä uutta rakentamisessa joitakin kehitysprojekteja lukuun ottamatta. Tästä johtuen vakiintuneet käytännöt ja jälkilaskentamateriaali taloudellisen potentiaalin arviointiin vielä puuttuvat. Erityisesti toimijoiden väliset sopimukset ja vastuiden jakautuminen toimijoiden kesken tarvitsevat vielä lisäselvitystä. Myös arvojen sekä asenteiden muutosta tarvitaan edelleen. Johtopäätöksenä on, että uudelleenkäyttöä aletaan suosia laajamittaisesti vasta, kun siitä tulee varmuudella taloudellisesti kannattavaa tai lainsäätäjän puolelta vaadittua liiketoimintaa. Tämä on työn julkinen versio, eikä sisällä luottamuksellisia liitteitä 3, 4 ja 6.

The main objective of this thesis was to investigate the potential of reusing precast concrete units on behalf of Pohjola Rakennus Oy Suomi. The goals were to determine the working steps and costs of reusable precast concrete units up to the point of re-installation, to compare the total costs of reusable units with the costs of corresponding new units, and to develop an evaluation tool for the client to determine the reuse potential of precast concrete units.

The data for this study was collected by literature survey and expert interviews. The literature turned out to be limited in terms of methods and cost information related to the reuse of concrete units. This information was supplemented by expert interviews.

The first result of the thesis was a refined description of the process for reusing precast concrete units, its main stages, sub-stages, measures, and methods. The second result was the creation of cost estimates for the stages and their measures. The third deliverable result was an Excel tool to determine the cost estimation and potential for the reuse of precast concrete units.

As a result, it was found that re-using precast concrete units can only be widely promoted when it is economically viable or required by the legislator. This is the public version of the work and thus excludes the confidential appendices 3, 4 and 6.