Asiakkaan ja pankin välinen vastuunjako nettihuijauksissa : opas rahoitusalan työntekijöille

Abstract

Tämän opinnäytetyön aihe käsittelee asiakkaan ja pankin välistä vastuunjakoa nettihuijauksissa. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan myös nettihuijauksia. Pankin ja asiakkaan välinen vastuunjako ratkaistaan maksupalvelulain sekä pankin sopimusehtojen perusteella. Asiakkaan menettelyn huolellisuus tai huolimattomuus tulee käytännössä arvioitavaksi aina ja on yksi keskeisimmistä perusteista. Vastuunjakoa ei kuitenkaan voida pitää aina yksiselitteisenä lain näkökulmasta, ja sitä arvioidaankin aina tapauskohtaisesti ja kokonaisuutena.

Tavoitteena opinnäytetyössä oli tuoda selkeästi esiin aiheen keskeisimmät kohdat sekä aiheen tulkinta lain näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena oli koostaa aiheesta toiminnallinen opas rahoitusalan, pääosin pankin työntekijöille. Opasta voisi käyttää oppi- ja perehdyttämismateriaalina uusille sekä vanhoille työntekijöille. Oppaan tarkoituksena on tuoda lisäarvoa eri työtehtävissä toimiville pankin työntekijöille, jotka eivät suoranaisesti työskentele sopimusoikeudellisten sekä juridisten asioiden tai talousrikosten torjunnan parissa, mutta joiden on hyvä myös tietää miten vastuun jakautumista arvioidaan lain näkökulmasta.

Opinnäytetyön tavoitteen saavuttamisessa on hyödynnetty tutkimusmetodina oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Lainoppi on valittu metodiksi juuri sen tulkintatieteellisen luonteen vuoksi, joka sopii opinnäytetyön aiheen käsittelyyn. Opinnäytetyössä on käytetty lähteinä lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, pankkilautakunnan ratkaisuja, kirjallisuutta sekä artikkeleita. Aiheesta on jonkin verran myös aiempia tutkielmia, mutta rahoitusalan työntekijöille suunnattua opasta aiheeseen liittyen ei ole aiemmin tehty. Tämän vuoksi aiheesta on pyritty rajaamaan mahdollisimman selkeä ja käytännönläheinen kokonaisuus oppaan muotoon, jota olisi helppo lukea, ja joka toisi parhaan lisäarvon päivittäisessä työskentelyssä.

The topic of this thesis is the division of responsibility between the customer and the bank in online scams. In addition, the thesis also views at online scams. The division of responsibility between the bank and the customer is decided on the basis of the Payment Services Act and the bank's contract terms. When deciding the division of responsibility, the caution or careless-ness of the customer's procedure is always evaluated in practice and is one of the most important criteria. However, the division of responsibility is not always clear from the point of view of the law, and it is always evaluated on a case-by-case basis and as a whole.

The aim of this thesis was to clearly highlight the most important points of the topic and how the topic is interpreted from the point of view of the law. The goal was also to compose a functional guide on the subject for employees of the financial sector, mainly banks, which could be used as learning and orientation material for new and old employees. The guide would bring added value to bank employees working in different jobs, who do not directly work with contractual and legal matters or the fight against financial crimes, but who also need to know how the distribution of responsibility is assessed based on the law.

In order to achieve the goal of the thesis, the research method used was legal dogmatics, i.e. legal doctrine. Legal doctrine has been chosen as a methodology precisely because of its interpretative-technical nature, which is suitable for handling the topic of this thesis. Legislation, the board's proposals, the banking board's decisions, literature and articles are used as sources in the thesis. There are also some previous treatises on the subject, but a guide aimed at employees in the financial sector has not been made before. For this reason, an effort has been made to narrow down the topic of thesis as clear and practical as possible in the form of a guide, which would be easy to read, and which would bring the best added value in daily work.