Henkilöstön suorituskyvyn kehittäminen Yritys X Oy:ssä
Lampinen, Helena (2023)
Lampinen, Helena
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912001
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona yritykselle, jonka nimeä ei julkaista. Toimeksiantaja yrityksestä puhutaan opinnäytetyössä pelkästään yrityksenä tai toimeksiantajana. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin henkilöstölle teetetyllä sähköisellä kyselyllä, jolla haluttiin selvittää henkilöstön suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden nykytilaa ja löytää mahdollisia epäkohtia.
Tutkimuksen viitekehys rakentui kehitystyön, suorituskyvyn sekä motivaation teemojen ympärille. Viitekehykseen on myös tuotu katsaus tietojohtamisesta, koska se on hyvin relevanttia henkilöstöanalyyttisissa prosesseissa. Tietojohtamista on avattu suurimmaksi osin tiedolla johtamisen osalta viitekehykseen. Henkilöstöanalytiikka on kattokäsite henkilöstön toimintojen ymmärtämiselle, mittaamiselle sekä tulosten hyödyntämiseen esihenkilötyössä. Henkilöstöanalytiikan osalta viitekehykseen on kerrottu tarkasti suorituskyvystä ja motivaatiosta. Suorituskyky on jaettu ihmisen suorituskykyyn, henkilöstön suorituskykyyn ja suorituskyvyn mittaamiseen. Toinen pääteema motivaatio on jaettu ulkoiseen motivaatioon, sisäiseen motivaatioon sekä työmotivaatioon, jotka ovat opinnäytetyölle ja tutkimukselle merkittävimmät asiat.
Tutkimus suoritettiin survey-tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Lomake luotiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin kattavasti suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä, kuten oman työnkuvan mieltäminen, työn merkityksellisyys, sisäisen viestinnän taso, motivoituneisuuden taso, tietoisuus omasta ja muiden suoriutumisesta sekä mittaamisesta.
Tammikuussa 2023 suoritetun kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli toimeksiantajan koko henkilöstö ja kyseessä oli kokonaistutkimus. Tutkimuksen tuloksia on analysoitu ja tulkittu pitkin empiria osuutta ja niistä on ainoastaan koottu pääpiirteet ja johtopäätökset pohdinta osioon.
Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstön suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden nykytila on hyvällä tasolla tarkastellessa kokonaisuutta. Suurin osa kokee työn merkitykselliseksi, on motivoituneita ja kokee, että yrityksessä viestitään hyvin sisäisesti. Kun tarkastellaan yksittäisiä kysymyksiä ja niiden vastauksia, huomataan, että osa työntekijöistä ei koe omaa työtään merkitykselliseksi eikä koe itseään kovin motivoituneiksi. Kaikki vastaajat osasivat luetella monipuolisesti erilaisia mittauskohteita sekä keinoja mittaamiseen tai mittareiden määrittämiseen. Kaikki vastaajat kertoivat myös aineettomia palkitsemiskeinoja, jotka koetaan hyviksi ja niistä tiedettiin hyvin.
Tutkimuksen viitekehys rakentui kehitystyön, suorituskyvyn sekä motivaation teemojen ympärille. Viitekehykseen on myös tuotu katsaus tietojohtamisesta, koska se on hyvin relevanttia henkilöstöanalyyttisissa prosesseissa. Tietojohtamista on avattu suurimmaksi osin tiedolla johtamisen osalta viitekehykseen. Henkilöstöanalytiikka on kattokäsite henkilöstön toimintojen ymmärtämiselle, mittaamiselle sekä tulosten hyödyntämiseen esihenkilötyössä. Henkilöstöanalytiikan osalta viitekehykseen on kerrottu tarkasti suorituskyvystä ja motivaatiosta. Suorituskyky on jaettu ihmisen suorituskykyyn, henkilöstön suorituskykyyn ja suorituskyvyn mittaamiseen. Toinen pääteema motivaatio on jaettu ulkoiseen motivaatioon, sisäiseen motivaatioon sekä työmotivaatioon, jotka ovat opinnäytetyölle ja tutkimukselle merkittävimmät asiat.
Tutkimus suoritettiin survey-tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Lomake luotiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin kattavasti suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä, kuten oman työnkuvan mieltäminen, työn merkityksellisyys, sisäisen viestinnän taso, motivoituneisuuden taso, tietoisuus omasta ja muiden suoriutumisesta sekä mittaamisesta.
Tammikuussa 2023 suoritetun kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli toimeksiantajan koko henkilöstö ja kyseessä oli kokonaistutkimus. Tutkimuksen tuloksia on analysoitu ja tulkittu pitkin empiria osuutta ja niistä on ainoastaan koottu pääpiirteet ja johtopäätökset pohdinta osioon.
Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstön suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden nykytila on hyvällä tasolla tarkastellessa kokonaisuutta. Suurin osa kokee työn merkitykselliseksi, on motivoituneita ja kokee, että yrityksessä viestitään hyvin sisäisesti. Kun tarkastellaan yksittäisiä kysymyksiä ja niiden vastauksia, huomataan, että osa työntekijöistä ei koe omaa työtään merkitykselliseksi eikä koe itseään kovin motivoituneiksi. Kaikki vastaajat osasivat luetella monipuolisesti erilaisia mittauskohteita sekä keinoja mittaamiseen tai mittareiden määrittämiseen. Kaikki vastaajat kertoivat myös aineettomia palkitsemiskeinoja, jotka koetaan hyviksi ja niistä tiedettiin hyvin.