Transculturation in Dance: transculturation and dance teaching among Iranian people

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee kulttuurien välistä sulautumista tanssissa ja tanssin opetuksessa erityisesti iranilaisten näkökulmasta. Aihe valikoitui minulle oman kiinnostukseni kautta eri kieliin sekä kulttuureihin. Uskon, että tanssijan ja tanssin opettajan työhön saa suurta hyötyä oppimalla ymmärtämään ja hyödyntämään eri kulttuurien ominaisuuksia ja tapoja. Aiheeni koskettaa ajankohtaisuudellaan, sillä viimeisimmät tapahtumat Iranissa osoittavat myös kulttuurien välisen sulautumisen tärkeyden.

Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista tutkimusta. Pyrin pääsemään lähemmäksi tutkittavien henkilökohtaisia ja subjektiivisia kokemuksia, ajatuksia sekä tunteita. Aineistoa olen kerännyt haastattelulomakkeen avulla. Haastatteluaineistoni jäi aiottua pienemmäksi, sillä ajankohtaiset tapahtumat Iranissa sekä nettiyhteyden ongelmat hidastivat aineistoni kokoamista. Kaikki kommunikointikanavat eivät olleet käytössä tai saavutettavissa. Aineistoni tueksi olen myös ottanut jo haastateltavieni tuotettua kirjoitettua materiaalia.

Opinnäytetyöni keskeiset päätelmät tuovat ilmi sen, miten tärkeää kulttuurien välinen sulautuminen ja ymmärrys ovat. Käsite oli entuudestaan tuttu haastateltavilleni. Tanssijan ja tanssin opettajan työtä Iranissa varjostaa edelleen jatkuva valvonta, kommunikoinnin puute alan tekijöiden välillä ja jatkuva varpaillaan olo. Toisaalta alalla olevat haluavat tehdä kulttuurienvälistä yhteistyötä eri maiden välillä. Iranissa vallitsevan tilanteen takia aineistossani esiin nousi uuden sukupolven päätökset ja mahdollinen kulttuurinen vallankumous. Tulevaisuus näyttää, miten tanssialan sekä muidenkin kulttuurialojen tilanne kehittyy. Transkulturaation tarkoitus on mielestäni poistaa kategorisoidut tavat tulkita toisia ihmisiä ja kulttuureja.

Uskon, että alati rikkaammassa maailmassa, jossa kulttuurit tulevat lähemmäksi toisiaan voimme hyödyntää kulttuurien välistä sulautumista monipuolisesti. Yksi haastateltavistani sanoi, että voisimme tutkia ilmiötä huomioimatta maantieteellistä sijaintia tai kulttuurisia lähestymiskulmia. Tällöin meille jäisi tilaa olla vapaita turhasta kategorisoimisesta ja ennakkokäsityksistä, jotka helposti ohjaavat ajat toimintaamme. Aihe jättää tilaa jatkotutkimusta varten ja tulevaisuudessa haluaisinkin tehdä jatkotutkimusta aiheen osalta.