1980-luvun omakotitalon energiatehokkuuden parantaminen
Peltomaa, Aleksi (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313362
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Ulvilassa sijaitsevan 1980-luvulla rakennetun omakotitalon energiatehokkuuden parantamista. Tavoitteena oli selvittää, miten eri lämmitysjärjestelmät sekä remontit tuovat säästöjä rakennuksen energiakulutukseen. Työssä laskettiin rakennuksen nykyinen energiankulutus ja lämmityskustannukset, joita käytettiin vertailussa lämmitysjärjestelmien sekä remonttien kannattavuuslaskelmissa.
Opinnäytetyöhön kuului maalämmön, vesi-ilmalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun mitoittaminen ja vertailu niiden kannattavuudesta suhteessa investointikustannuksiin sekä energian kulutukseen. Maalämmön ja vesi-ilmalämpöpumpun mitoittamisessa hyö-dynnettiin laskentaohjelmaa. Maalämpö mitoitettiin täysitehoiseksi sekä osatehoiseksi, se ei tarvitse rinnalleen muita lämmönlähteitä. Vesi-ilmalämpöpumppu myös mitoitettiin täysitehoiseksi, mutta kovimmilla pakkasilla sähkön säästämiseksi lisälämmönlähteen käyttö olisi suotavaa. Ilmalämpöpumppu mitoitettiin öljylämmityksen rinnalle tuomaan säästöjä öljyn kulutuksessa.
Laskelmista saatujen tuloksien perusteella nopeimman takaisinmaksuajan sai ilmaläm-pöpumppu, joka maksaa itsensä takaisin kolmessa ja puolessa vuodessa. Vesi-ilmalämpöpumpulla oli pisin takaisinmaksuaika, joka oli yli 30 vuotta.
Lämmitysjärjestelmien 20 vuoden tarkastelujakson aikana eniten säästöjä tuottava ratkaisu oli maalämpö, joka olisi käyttökustannuksiltaan yli puolet halvempi kuin nykyinen öljylämmitys.
Opinnäytetyöhön kuului maalämmön, vesi-ilmalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun mitoittaminen ja vertailu niiden kannattavuudesta suhteessa investointikustannuksiin sekä energian kulutukseen. Maalämmön ja vesi-ilmalämpöpumpun mitoittamisessa hyö-dynnettiin laskentaohjelmaa. Maalämpö mitoitettiin täysitehoiseksi sekä osatehoiseksi, se ei tarvitse rinnalleen muita lämmönlähteitä. Vesi-ilmalämpöpumppu myös mitoitettiin täysitehoiseksi, mutta kovimmilla pakkasilla sähkön säästämiseksi lisälämmönlähteen käyttö olisi suotavaa. Ilmalämpöpumppu mitoitettiin öljylämmityksen rinnalle tuomaan säästöjä öljyn kulutuksessa.
Laskelmista saatujen tuloksien perusteella nopeimman takaisinmaksuajan sai ilmaläm-pöpumppu, joka maksaa itsensä takaisin kolmessa ja puolessa vuodessa. Vesi-ilmalämpöpumpulla oli pisin takaisinmaksuaika, joka oli yli 30 vuotta.
Lämmitysjärjestelmien 20 vuoden tarkastelujakson aikana eniten säästöjä tuottava ratkaisu oli maalämpö, joka olisi käyttökustannuksiltaan yli puolet halvempi kuin nykyinen öljylämmitys.