Ihmiseltä ihmiselle : työntekijöiden voimavaroja tukevan keskustelumallin kehittäminen Kelassa
Rajala, Hanna (2023)
Rajala, Hanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052312976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052312976
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää voimavaraistavaa ohjauskeskustelumallia työntekijöiden työssäjaksamisen tueksi Kelassa. Työhyvinvoinnin varhainen tuki on tärkeää ja covid-19-pandemian jälkeensä jättämä kasvanut etätyöskentely on vähentänyt sosiaalisia kontakteja työpaikoilla. Työn tavoitteena oli, että keskustelumallin avulla työntekijöillä olisi enemmän mahdollisuuksia ja välineitä vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa.
Tietoperustassa käsiteltiin muun muassa resilienssin, motivaation, positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden sekä empatian käsitteitä työhyvinvoinnin taustalla sekä onnellisuutta, psykologista turvallisuutta ja pystyvyysuskoa.
Lähestymistavaksi valikoitui laadullinen tutkimusote ja se toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Teoriapohjan avulla päädyttiin neljään päähaastattelukysymykseen, joiden avulla haastattelut toteutettiin. Haastattelukysymyksiksi määriteltiin seuraavat kysymykset: Millaisia voimavaroja työntekijöillä tai esihenkilöillä on oman työssä jaksamisensa ja hyvinvointinsa tukena? Miten työntekijät tai esihenkilöt hyödyntävät omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan oman työhyvinvointinsa ylläpitämisessä? Miten voimavaralähtöistä ajattelua voidaan edistää työhyvinvoinnin vahvistamiseksi? Miten työntekijät arvioivat voimavaralähtöisen ohjauskeskustelun merkitystä omalle työhyvinvoinnilleen ja oman työhyvinvointisuunnitelmansa rakentamiselle? Haastatteluihin osallistui 15 työntekijää Kelan eteläisen vakuutuspiirin alueelta. Haastattelut toteutettiin Skypen välityksellä yksilöhaastatteluin ja ne nauhoitettiin ja litteroitiin aineistoksi opinnäytetyötä varten.
Haastatteluissa ilmeni, että voimavaroja haastateltavat saivat vapaa-ajalla harrastuksista, ihmissuhteista, itsensä tuntemisesta ja hyväksymisestä. Työajalla voimavaroja lisäsi hyvä työyhteisö, positiivinen palaute ja empatia sekä toimivat työvälineet. Haastateltavien mukaan voimavaralähtöistä ajattelua työhyvinvoinnin tueksi voitaisiin edistää kuuntelemalla työntekijöitä enemmän sekä vertaistuen ja avoimuuden keinoin. Myös itseohjautuvuuden lisäämistä kaivattiin. Voimavaraistavaa keskustelua toivottiin joko oman esihenkilön kanssa tai ulkopuolisen ammattilaisen, kuten valmentajan kanssa. Myös ryhmäkeskusteluja oman tiimin kesken toivottiin esimerkiksi vahvuuksien löytämisessä tai positiivisen palautteen antamisessa.
Haastattelujen ja tietoperustan perusteella tehtiin ehdotukset voimavaraistavan keskustelumallin kehittämiseksi Kelassa. Jo useissa tiimeissä käytössä oleviin One-to-One-keskusteluihin luotiin keskustelurunkomalli. Myös tiimien kesken esimerkiksi kehityspäiville luotiin keskustelurunkomalli vahvuuksien löytämiseksi. Palautteen antamisen lisäämistä ja näkyvämmäksi tekemistä ehdotettiin. Tiimeille suositeltiin Aalto yliopistossa kehitetyn Yhteistyöpelin tilaamista Kelan sisäisistä palveluista. Kelassa toimivan PuhtiPirkat-verkoston ja työyhteistötuen palveluiden hyödyntämistä suositeltiin lämpimästi työhyvinvoinnin tukemisessa, sillä palveluista löytyy paljon ammattitaitoa Kelalaisten työn tueksi.
Tietoperustassa käsiteltiin muun muassa resilienssin, motivaation, positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden sekä empatian käsitteitä työhyvinvoinnin taustalla sekä onnellisuutta, psykologista turvallisuutta ja pystyvyysuskoa.
Lähestymistavaksi valikoitui laadullinen tutkimusote ja se toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Teoriapohjan avulla päädyttiin neljään päähaastattelukysymykseen, joiden avulla haastattelut toteutettiin. Haastattelukysymyksiksi määriteltiin seuraavat kysymykset: Millaisia voimavaroja työntekijöillä tai esihenkilöillä on oman työssä jaksamisensa ja hyvinvointinsa tukena? Miten työntekijät tai esihenkilöt hyödyntävät omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan oman työhyvinvointinsa ylläpitämisessä? Miten voimavaralähtöistä ajattelua voidaan edistää työhyvinvoinnin vahvistamiseksi? Miten työntekijät arvioivat voimavaralähtöisen ohjauskeskustelun merkitystä omalle työhyvinvoinnilleen ja oman työhyvinvointisuunnitelmansa rakentamiselle? Haastatteluihin osallistui 15 työntekijää Kelan eteläisen vakuutuspiirin alueelta. Haastattelut toteutettiin Skypen välityksellä yksilöhaastatteluin ja ne nauhoitettiin ja litteroitiin aineistoksi opinnäytetyötä varten.
Haastatteluissa ilmeni, että voimavaroja haastateltavat saivat vapaa-ajalla harrastuksista, ihmissuhteista, itsensä tuntemisesta ja hyväksymisestä. Työajalla voimavaroja lisäsi hyvä työyhteisö, positiivinen palaute ja empatia sekä toimivat työvälineet. Haastateltavien mukaan voimavaralähtöistä ajattelua työhyvinvoinnin tueksi voitaisiin edistää kuuntelemalla työntekijöitä enemmän sekä vertaistuen ja avoimuuden keinoin. Myös itseohjautuvuuden lisäämistä kaivattiin. Voimavaraistavaa keskustelua toivottiin joko oman esihenkilön kanssa tai ulkopuolisen ammattilaisen, kuten valmentajan kanssa. Myös ryhmäkeskusteluja oman tiimin kesken toivottiin esimerkiksi vahvuuksien löytämisessä tai positiivisen palautteen antamisessa.
Haastattelujen ja tietoperustan perusteella tehtiin ehdotukset voimavaraistavan keskustelumallin kehittämiseksi Kelassa. Jo useissa tiimeissä käytössä oleviin One-to-One-keskusteluihin luotiin keskustelurunkomalli. Myös tiimien kesken esimerkiksi kehityspäiville luotiin keskustelurunkomalli vahvuuksien löytämiseksi. Palautteen antamisen lisäämistä ja näkyvämmäksi tekemistä ehdotettiin. Tiimeille suositeltiin Aalto yliopistossa kehitetyn Yhteistyöpelin tilaamista Kelan sisäisistä palveluista. Kelassa toimivan PuhtiPirkat-verkoston ja työyhteistötuen palveluiden hyödyntämistä suositeltiin lämpimästi työhyvinvoinnin tukemisessa, sillä palveluista löytyy paljon ammattitaitoa Kelalaisten työn tueksi.