Jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden onnistumisen kokemuksia työssä
Jurvainen, Riikka (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413557
Tiivistelmä
Suomalainen jälkihuolto on ollut viimeisten vuosien aikana muutoksen kohteena. Lastensuojelun jälkihuollon sisältöön ja kehittämiseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisesti. Jälkihuoltoa ja sen sisältöä sekä palveluita ohjaa lastensuojelulain seuraavat pykälät (214/2007, 75 §, 542/2019, 75 §, THL 2021). Jälkihuollon sosiaalityö koskettaa useita nuoria aikuisia ja se on nuoren tukena siihen saakka, kun hän täyttää 25 vuotta. (Lastensuojelulaki 417/2007, 77§). Jälkihuolto on 1.1.2023 lähtien ollut hyvinvointialueiden järjestämää palvelua. Suomessa jälkihuollon tutkimusta esimerkiksi palveluiden toimivuudesta, saavutettavuudesta sekä käytännön haasteista on suhteellisen vähän (STM 2019, 11). Jälkihuoltoa on ensiarvoisen tärkeää tutkia, jotta siitä saataisiin teoreettista näkemystä palveluiden järjestämiseen sekä nähtäisiin, miten palveluiden kehittämisen ja oikeanlaisen tuen kautta voidaan vaikuttaa ihmisen arkeen ja elämään.
Opinnäytetyö on osa Tampereen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja SOS-Lapsikylän yhteistä Hyvää jälkeä -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tutkia jälkihuoltoa ja siihen liittyvää siirtymää aikuisuuteen. Hankkeen aikana tutkitaan niin palvelujärjestelmän toimivuutta nuorten kuin työntekijöiden näkökulmasta. Hanke on saanut rahoituksen vuoden 2023 loppuun saakka.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden onnistumisen kokemuksia työpäivän aikana. Kysely toteutettiin WhatsAppin kautta niin, että kyselyyn osallistuvat saivat päivittäin kysymyksen liittyen onnistumiseen ja mikä onnistumista edesauttoi. Kysely toteutettiin työviikon mittaisena. Vastauksia tuli kahdelta työntekijältä. Toinen vastaajista vastasi koko viikon osalta ja toinen kahden ensimmäisen päivän ajalta. Vaikka tutkimukseen ei saatu useita vastauksia, niin ne nähtiin ensi arvoisen tärkeänä. Näitä vastauksia käytettiin ja hyödynnettiin tutkimuksessani ja niitä vertailtiin kirjallisuuskatsauksen avulla saatuun lisäaineistoon.
Tässä kohtaa voidaan todeta, että jälkihuoltoa on tutkittu hyvin vähän suomalaisessa kontekstissaan. Samoin myös sosiaalityöntekijöiden onnistumisen kokemusten tutkiminen on ollut vähäistä. Saaman aineiston vertaaminen muiden maiden tutkimuksiin oli haasteellista erilaisten palvelujärjestelmien vuoksi.
Tutkimuksen aineistosta nousi esiin se, että onnistuminen nähdään usein yhteistyön toimivuutena, omana osaamisena ja siinä, että asiakkaan kanssa on syntynyt luottamuksellinen suhde. Tutkimusta voisi jatkaa niin, että se tutkisi laajemmin työntekijöiden kokemuksia sekä miten positiiviset kokemukset vaikuttavat työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen.
Opinnäytetyö on osa Tampereen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja SOS-Lapsikylän yhteistä Hyvää jälkeä -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tutkia jälkihuoltoa ja siihen liittyvää siirtymää aikuisuuteen. Hankkeen aikana tutkitaan niin palvelujärjestelmän toimivuutta nuorten kuin työntekijöiden näkökulmasta. Hanke on saanut rahoituksen vuoden 2023 loppuun saakka.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden onnistumisen kokemuksia työpäivän aikana. Kysely toteutettiin WhatsAppin kautta niin, että kyselyyn osallistuvat saivat päivittäin kysymyksen liittyen onnistumiseen ja mikä onnistumista edesauttoi. Kysely toteutettiin työviikon mittaisena. Vastauksia tuli kahdelta työntekijältä. Toinen vastaajista vastasi koko viikon osalta ja toinen kahden ensimmäisen päivän ajalta. Vaikka tutkimukseen ei saatu useita vastauksia, niin ne nähtiin ensi arvoisen tärkeänä. Näitä vastauksia käytettiin ja hyödynnettiin tutkimuksessani ja niitä vertailtiin kirjallisuuskatsauksen avulla saatuun lisäaineistoon.
Tässä kohtaa voidaan todeta, että jälkihuoltoa on tutkittu hyvin vähän suomalaisessa kontekstissaan. Samoin myös sosiaalityöntekijöiden onnistumisen kokemusten tutkiminen on ollut vähäistä. Saaman aineiston vertaaminen muiden maiden tutkimuksiin oli haasteellista erilaisten palvelujärjestelmien vuoksi.
Tutkimuksen aineistosta nousi esiin se, että onnistuminen nähdään usein yhteistyön toimivuutena, omana osaamisena ja siinä, että asiakkaan kanssa on syntynyt luottamuksellinen suhde. Tutkimusta voisi jatkaa niin, että se tutkisi laajemmin työntekijöiden kokemuksia sekä miten positiiviset kokemukset vaikuttavat työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen.